Avainsana-arkisto: Israel

Tel Avivin historiallisessa Jaffan kaupunginosassa lähellä vanhaa satamaa sijaitsee Beit Immanuelin messiaaninen seurakunta. Paikassa toimii myös hostelli, jonka rakennus pihapiireineen

Rikkinäiset tarvitsevat rinnallakulkijaa. Kuva: Heidi Tohmola.

Rikkinäisten rinnalla kulkijana Israelissa

Tel Avivin historiallisessa Jaffan kaupunginosassa lähellä vanhaa satamaa sijaitsee Beit Immanuelin messiaaninen seurakunta. Paikassa toimii myös hostelli, jonka rakennus pihapiireineen tunnetaan kristittyjen ja messiaanisten juutalaisten vaiheikkaasta historiasta.

Edelleen Beit Immanuelissa kohdataan elämän iloja ja kipuja. Yli kaksikymmentä vuotta Lähi-idässä työskennellyt Annu  perheineen kantaa suurta vastuuta. Hän kulkee ihmisten rinnalla Israelin uskovien arjen haasteissa. Israel on kauneutta ja Jumalan ihmeitä täynnä, mutta uskovankaan elämä ei ole aina ”tanssimista Pyhän maan ruusuilla”.
– Eri taustoista tulevilla ihmisillä on monenlaista elämäntarinaa. Etenkin entisen Neuvostoliiton alueilta tulleilla yksinhuoltajaäideillä on kipeitäkin elämänvaiheita kerrottavanaan. Tässä seurakunnassa heidätkin kohdataan, sielunhoitoterapeuttina toimiva Annu kertoo.

Annun mies Pedro on keskuksen johtaja. Paikassa vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä, joita kiinnostaa tuon alueen historia. Ympäri maailmaa tulleet kristityt vapaaehtoistyöntekijät tuovat myös oman lisänsä paikan ilmapiiriin.

Perheessä on kaksi poikaa Daniel ja Yonatan, jotka myös ovat mukana monessa seurakunnan toiminnassa, erityisesti musiikin saralla. Annu toimii sielunhoito-terapeutin työn ohella vahvasti seurakunnan muissakin avutustehtävissä.

Annun käsien kautta kulkee myös konkreettista apua vähäosaisille perheille. Maassa on ihmisiä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.
– Haluan kulkea uskovan ihmisen rinnalla kaikissa elämän tarpeissa, ja myös ohjata suuntaa etsivää ihmistä kohti omaa kutsumustaan, kohti ehyempää identiteettiä.

Haasteista huolimatta toivottomia tapauksia ei ole. Kun Annu valmistui sielunhoitoterapeutiksi, hänelle oli selvää ammentaa Jumalan sanasta toivoa.
– Kognitiiviseen sielunhoitoterapiaan kuuluu positiivinen ajattelumalli, ja Raamattu kertoo juuri siitä toivosta, mitä Jumala haluaa toivottomalle antaa.

Annu ottaa työhuoneensa hyllyltä Raamatun ja siteeraa Jesajan kirjan luvun 61 ensimmäisiä jakeita: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia.”

Siinä on tiivistetysti se, mitä seurakunta haluaa tarjota. Annu tapaa viikoittain seurakuntien apua tarvitsevia jäseniä. Joidenkin kanssa yhteys on jatkunut useita vuosia.
– Joskus ihmisen menneisyydessä voi olla hyvinkin vaikeita asioita. Silloin rinnallakulkijan on jaksettava pitkään.

Myös messiaanisten juutalaisten keskuudessa on masennusta, ahdistuneisuutta ja jopa itsemurha-ajatuksia. Annu kokee saaneensa koulutuksesta hyvät työkalut vaikeampiinkin tapauksiin. Rohkaisevaa on myös nähdä, miten Jumala parantaa.
– Jumalalle ei ole toivottomia tapauksia. Monen tuskan ja kivun takana on usein jokin lapsuudessa tai nuoruudessa koettu trauma, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai fyysinen ja henkinen väkivalta. Moni häpeää kokemaansa vääryyttä.

Häpeä saa ihmisen kätkemään kipunsa, ja siitä saattaa seurata usein riippuvuutta.
– On tärkeää päästä häpeän juurille ja tuoda kaikki valoon, jotta eheytyminen voi alkaa, Annu sanoo.
Hän kertoo, että kun ihminen alkaa eheytyä, hän myös alkaa löytää omia lahjojaan, omaa arvoaan ja identitettiään. Silloin oma kutsumuskin alkaa tulla esiin.
– Jumalalla on jokaiselle oma kutsumuksensa. Parenemisprosessiin kuuluu olennaisesti myös anteeksi antaminen ja anteeksiannon uskominen omalle kohdalle.

Kristinusko tuo toivoa. Kuva: Heidi Tohmola.

Annu näkee oman työnsä sielunhoitoterapeuttina myös opetuslapseuttamisena. Jokaiselle on oma paikkansa Jumalan valtakunnassa. Annu näyttää valokuvia ihmisistä, joita on kohdannut ja jotka ovat olleet vuosia osana seurakuntaperhettä.

On hienoa nähdä, miten työ kantaa hedelmää ja moni itseään toivottamana tapauksena pitänyt on todella löytänyt omat lahjansa, paikkansa ja toivon. Historiallisen ja tarunhohtoisen Jaffan sataman lähellä toimiva Beit Immanuel onkin oikea ”toivon satama”.

Heidi Tohmola

Tule mukaan viemään evankeliumia Lähi-itään!

Voit tukea Annun ja Pedron työtä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavan lomakkeen kenttiin.  Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin,  tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 21801

Liity myös heidän lähettäjätiimiinsä tältä sivulta.

Siunausta ja toivoa elämääsi!

 

 

Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Jes 43:1. Opiskelimme kuukauden ajan

Israelin parlamentti pitää joka vuosi vainojen muistopäivänä tilaisuuden teemalla ”Jokaisella on nimi”. Lause on venäjänjuutalaisen Zeldan kirjoittamasta runosta, joka alkaa sanoilla ”Jokaisella on nimi, jonka Jumala ja vanhempamme ovat antaneet”. Kuva: Pixabay.

Oikeus nimeen

Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. Jes 43:1.

Opiskelimme kuukauden ajan amharan kieltä Addis Abebassa, Etiopiassa. Oli tuskallista nähdä jatkuvasti köyhiä ja vammaisia, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia kaduilla kerjäämässä. Kaduilla asuvat lapset haistelevat liimaa ja käyttävät huumeita. Monet heistä olivat tulleet pääkaupunkiin paremman tulevaisuuden toivossa ja ajautuneet lopulta elämään kadulla.

Ajattelin, miten heidän vanhempansa olivat antaneet jokaiselle nimen, ja pohdin, kutsuiko kukaan heitä enää tällä nimellä. Samalla siunasin mielessäni niitä järjestöjä, jotka yrittävät saada näitä katulapsia pois kadulta ihmisarvoiseen elämään.

Oikeus omaan nimeen

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa sanotaan, että jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä. Jäin miettimään, miten tämä oikeus toteutuu Etiopiassa näkemieni köyhien, sairaiden ja kadulla asuvien kohdalla.

Pohdintani jatkui, kun  palattuani Israeliin toukokuun 2. päivänä pysähdyin kesken matkalaukkujen purkamisen sireenin soidessa kahdeksi minuutiksi kunnioittamaan natsi-Saksan vainoissa kuolleiden juutalaisten muistoa. Ikkunan ääressä seisoessani huomasin vastapäisessä kerrostalossa nuoren naisen seisovan oman ikkunansa ääressä. Autot pysähtyivät kadulla ja kuljettajat nousivat ulos seisomaan. Jaoimme pienen hetken yhteistä surua ja kunnioitusta.

Israelin parlamentin Knessetin jäsenet pitävät joka vuosi vainojen muistopäivänä (Yom haShoa) tilaisuuden teemalla ”Jokaisella on nimi”. Lyhyt lause on venäjän-juutalaisen Zeldan kirjoittamasta runosta, joka alkaa sanoilla ”Jokaisella on nimi, jonka Jumala ja vanhempamme ovat antaneet”. Tilaisuudessa sytytetään kuusi kynttilää juutalaisvainoissa kuolleiden kuuden miljoonan ihmisen muistoksi. Kynttilöiden sytyttäjät ovat vainoista hengissä selvinneitä tai heidän sukulaisiaan.

Muistan yhä rakkaan israelilaisen jo taivaan kotiin päässeen Ella-mummomme, jonka käsivarteen oli polttomerkitty Auschwitzin keskitysleirillä numero. Vallanpitäjät keskitysleirillä eivät enää käyttäneet hänestä nimeä; hän oli vain numero, kaikkien muiden leirillä olleiden vankien tavoin.

Nimen muisto

Lähes kaikki Israelin matkalaiset vierailevat Yad Vashemissa (suomeksi ’nimen muistomerkki’). Se on Israelin valtion museo- ja tutkimuskeskus, joka rakennettiin kunnioittamaan juutalaisvainoissa kuolleiden ihmisten muistoa ja muistamaan niitä juutalaisia ja ei-juutalaisia, jotka vastustivat natsi-Saksan hirmuvaltaa ja auttoivat juutalaisia piiloutumaan ja pakenemaan. Keskuksessa tehdään myös paljon tutkimusta, tiedotusta ja vaikuttamistyötä syrjinnän ja kansanmurhien estämiseksi.

Itsenäinen Israel

Torstaina 9.5. vietetään Israelin itsenäisyyspäivää ja sitä ennen keskiviikkona sodissa kaatuneiden muistopäivää. Maan 71 vuoden itsenäisyyteen on mahtunut useita sotia ja väkivaltaisuuksien ja uhkien kausia.

Viimeisin niistä oli viime viikonloppuna. 51 tunnin aikana Gazasta ammuttiin Israeliin lähes 700 rakettia, jotka osuivat moniin siviilikohteisiin. Israelilaisia kuoli neljä, Barzilain ja Sorokan sairaaloiden mukaan 234 loukkaantui. Lisäksi raketit aiheuttivat paljon aineellista vahinkoa sekä traumoja erityisesti lapsille ja vanhuksille.

Israel vastasi Hamasin iskuihin 324 ilmaiskulla, jotka olivat tarkasti kohdistettuja Hamasin käytössä oleviin rakennuksiin. Israel varoitti iskuistaan ennen ohjusten ampumista. Siitäkin huolimatta palestiinalaisia kuoli 25, heistäkin osa siviilejä, sillä Hamas on sijoittanut omia toimipisteitään asutuksen keskelle tai jopa samoihin rakennuksiin, joissa asuu tavallisia ihmisiä tai joissa on kouluja tai sairaaloita.

Tällä hetkellä on tulitauko. Uutisoinnin mukaan Israel haluaa rauhoittaa tilannetta itsenäisyyspäivän juhlien ja pian järjestettävien euroviisujen vuoksi ja suostui siksi tulitaukoon, vaikka Hamas aloitti tämänkin välikohtauksen.

Israelin nimi Raamatussa

Israelin nimi mainitaan Raamatussa ensimmäisen kerran 1. Mooseksen kirjan luvussa 32. Kun Jaakob valmistautui kohtaamaan veljensä Eesaun, hän jäi yksin Jabbok-virran toiselle puolelle ja painiskeli siellä jonkun miehen kanssa aamuun asti. Jaakob vaati miestä siunaamaan itseään. Lopulta kävi ilmi, että Jaakob olikin taistellut itsensä Jumalan kanssa. Jumala antoi hänelle Jaakob-nimen sijaan uuden nimen, Israel. Nimi Israel muistuttaa sanoja ”hän taisteli” ja ”Jumala”.

On lohdullista muistaa, että Jumala pitää huolta myös tämän päivän Israelista. Israelilla on oikeus olemassaoloon ja turvallisuuteen. Jumala lupaa tänäänkin sen hätääntyneille asukkaille: Olkaa lujat, älkää pelätkö (Jes 35:4).

Jumalan nimen voima

Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan (Psalmi 124:8). Jumalan nimi edustaa Jumalaa itseään. Jumalan nimessä on kaikki valta ja voima. Samalla tavalla kuin hän tuntee tähdet nimeltä, hän tuntee sinut ja minut nimeltä. Jumalan sana vakuuttaa meille Jeesuksesta, paimenestamme. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos (Joh. 10:3). Ihmisarvomme ja pelastuksemme perustuu Jumalaan itseensä ja hänen sanansa lupauksiin. Samoihin lupauksiin perustuu myös Jumalan omaisuuskansan olemassaolo ja tulevaisuus.

Teksti: Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.

Voit tukea Siljasten koulutus- ja opetustyötä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 23809.

Jumalan siunausta elämääsi!

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Jeesus odotusten paineessa

Kuvassa Galilean maisemaa, missä Jeesus vietti niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. Kuva Heidi Tohmola

Ota tavaksi hiljentyä Jumalan seurassa

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.

Jeesus odotusten paineessa

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa, niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Millä tavalla meitä kutsutaan mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin? Tämän viikon neljännen raamattutuokion aiheena on Jeesus odotusten paineessa.

Jeesus kulki sitten joka puolella Galileaa. Hän opetti seudun synagogissa, julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät ihmiset – niin pahojen henkien vaivaamat kuin kuunvaihetautiset ja halvaantuneetkin – ja hän paransi heidät. Hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. Heitä oli lähtenyt Galileasta ja Dekapoliin alueelta, Jerusalemista ja Juudeasta sekä Jordanin toiselta puolen. (Matt. 4:23–25) 

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi ja hän kertoi ”ohjelmajulistuksensa” kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa. Kotikaupunki kuitenkin torjui Jeesuksen. Jeesus muutti Kapernaumiin, mistä käsin hän liikkui noin kolme vuotta kestäneen julkisen toimintansa ajan. Nasaretin synagogassa Jeesus oli lainannut Jesajan profetiaa ja kertonut julkisesti olevansa Vanhan testamentin lupaama Messias: 

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa. (Jes. 61:1–3) 

Tämän profetian mukaisesti Jeesus nyt toimii. Jeesuksen sanoma on kokonaisvaltainen. Jeesus opettaa ja julistaa ilosanomaa sekä synagogissa että julkisissa paikoissa, siellä, missä ihmiset kohtaavat ja kokoontuvat, ja osoittaa pyhien kirjoitusten käyvän hänessä toteen. 

Johannes Kastajaa oli tultu kuulemaan Juudeasta ja Jordanin ympäristöstä (Matt. 3:5). Kuulijat olivat lähinnä oman kansan edustajia. Jeesuksen maine sen sijaan leviää nopeasti ja laajemmalle. Avun tarvitsijoita tulee monesta suunnasta, myös muualta kuin juutalaisten alueilta, kuten kreikkalaisten asuttamista Dekapoliin kaupungeista. Jeesuksen julistus ja se, miten hän ihmiset kohtaa, on kokonaisvaltaisempi kuin Johannes Kastajalla. 

Jeesuksen sanoma kosketti sydäntä ja omaatuntoa, mieltä ja kehoa. Vaikka Jeesuksen toiminta keskittyi pääasiassa Israelin kansan pariin, hän ei torjunut muidenkaan kansojen edustajia.  

Julkisuudella oli veronsa. Jeesukseen kohdistui odotuksia, jotka kertoivat enemmän kiinnostuneiden omista toiveista kuin Vanhan testamentin lupausten täyttymisestä. 

Jeesus eli koko julkisen toimintansa ajan monien odotusten ristipaineessa. Jeesus kuuli nämä odotukset, mutta ne eivät ohjanneet hänen toimintaansa. Aamusta iltaan ja illasta aamuun hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. 

Kuinka Jeesus jaksoi näiden odotusten keskellä?  

Kuin tuokiokuvan meille antaa lääkäri Luukas, aina tarkkana havainnoissaan: Päivän valjettua Jeesus lähti ulos ja meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin. Ihmiset kuitenkin lähtivät etsimään häntä. He tavoittivat hänet ja estelivät häntä lähtemästä luotaan. Mutta Jeesus sanoi: ”Minun on vietävä Jumalan valtakunnan ilosanoma myös muihin kaupunkeihin, sitä vartenhan minut on lähetetty.” Ja hän saarnasi Juudean synagogissa. (Luuk. 4:42–44) 

Itseensä kohdistuneiden odotusten keskellä Jeesus huolehti myös omasta jaksamisestaan. Aamut olivat niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. 

Puhuttelevaa kuitenkin on, että vaikka nämäkin hetket keskeytettiin, Jeesus malttoi ja jaksoi kuulla ja vastata, miten ja miksi hän toimi niin kuin toimi täyttääkseen tehtävänsä. 

Myös meidän tehtävämme on pysähtyä arvioimaan omia odotuksiamme Jeesusta kohtaan. Miten sen teemme? Jeesus antaa meille esimerkin. Aamut olivat Jeesukselle se hetki, jolloin hän erityisesti pysähtyi kysymään Jumalan tahtoa ja rukoilemaan.  

Päivässä on hyvä varata, jos mahdollista, säännöllinen aika olla hiljaa ja rukouksessa Jumalan kanssa. Jumala puhuu meille rukouksessa ja ennen muuta sanansa kautta. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää päivittäin saadaksemme voimaa ja pysyäksemme taivaan tiellä. 

Mekin elämme monenlaisten odotusten keskellä. Muiden ihmisten tai yleisen mielipiteen mukaan ei ole kuitenkaan hyvä elämäänsä suunnata. Kuulla ja tulla kuulluksi on kyllä tärkeää. Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. (Ps. 119:105) 

Kuva: Kansanlähetyksen arkisto.

 Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

 

 

 

Kansanlähetysopisto järjestää vuosittain opintomatkoja, joilla pääsee tutustumaan kristillisyyden historiaan ja nykypäivään sekä usein myös lähetystyön arkeen. KL-opiston matkanvetäjä Timo Tuikka

Unescon maailmanperintökohde Göremen vuorten sisään on koverrettu kirkkoja ja kokonaisia kaupunkeja. Kuva: matkanjärjestäjän arkisto.

Paavalin jalanjäljissä Etelä-Turkissa

Kansanlähetysopisto järjestää vuosittain opintomatkoja, joilla pääsee tutustumaan kristillisyyden historiaan ja nykypäivään sekä usein myös lähetystyön arkeen.

KL-opiston matkanvetäjä Timo Tuikka toivottaa tervetulleeksi opintomatkalle Turkkiin 27.4.2019–4.5.2019. Matkalla vierailemme useissa Apostolien teoissa mainituissa paikoissa, jotka sijaitsevat tämän päivän Turkissa ja liittyvät apostoli Paavalin historiaan.

*Tarsos, Rooman Kilikian provinssin pääkaupunki, monikulttuurinen kauppapaikka ja samalla Paavalin kotikaupunki.

*Antiokia (nyk. Hatay), Rooman valtakunnan Syyrian provinssin pääkaupunki, jonka aktiivinen seurakunta lähetti Paavalin ja Barnabaksen ensimmäiselle lähetysmatkalle.

*Perge, muinaisen Pamfylian maakunnan pääkaupunki ja Paavalin ensimmäinen kohde hänen lähetysmatkoillaan nykyisen Turkin alueella (Ap. t. 13:13).

*Attalia (nyk. Antalya), Rooman ajan tärkeä satamakaupunki, jossa Paavali kävi ensimmäisellä lähetysmatkallaan: ”Kuljettuaan sitten Pisidian halki Paavali ja Barnabas tulivat Pamfyliaan. He julistivat sanaa Pergessä ja jatkoivat matkaansa Attaliaan.” (Ap. t. 14:24–25).

Opintomatkalaiset saavat vierailla Turkissa useissa paikoissa, jotka on mainittu Apostolien teoissa ja liittyvät apostoli Paavalin elämään. Kuva: matkanjärjestäjän arkisto.

*Kappadokia, ensimmäisten vuosisatojen kristillisyyden tärkeä keskus monine kallioon koverrettuine kirkkoineen ja kaupunkeineen (muun muassa Unescon maailmanperintökohde Göreme).  Apostoli Pietari  osoittaa kirjeessään tervehdyksen  myös Kappadokian kristityille.

*Konya, Paavalin aikainen Fryygian Ikonion, jossa Paavalin saarnan vaikutuksesta syntyi herätystä. Myöhemmin silkkitien aikana tärkeä kauppakaravaanikaupunki ja myös suufilaisen islamilaisuuden pyhiinvaelluskohde.

Lokakuulle 2019 on suunnitteilla Bulgarian opintomatka. Pian ovat vuorossa myös Kypros ja Israel.

Voit pyytää tulevista matkoista lisätietoja ja ilmoittautua mukaan: timo.tuikka@sekl.fi, 044 5651 391.

Tutustu matkan esittelyyn: Paavalin jalanjäljissä Etelä-Turkissa

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat Kansanlähetyksen työhön turkkilaisten parissa Euroopassa.   Lahjoituspainike on sivun oikeassa reunassa, mobiilissa alimmaisena.

 Kansanlähetysopiston järjestämistä opintomatkoista saa tietoa sivuiltamme OPINTOMATKAT.

”Herra vei meidät pois Egyptistä kohotetun kätensä ja pelottavien ihmeiden ja tunnustekojen voimalla, toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan,

Jumalan lupaukset israelilaisille heidän tullessaan luvattuun maahan ovat kantaneet vuosituhansien ajan. Kuva Tuula Siljanen

Maa, joka tulvii maitoa ja hunajaa

”Herra vei meidät pois Egyptistä kohotetun kätensä ja pelottavien ihmeiden ja tunnustekojen voimalla, toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. ” (5. Moos. 26: 8–9) 

Jumalan lupaus israelilaisille heidän tullessaan luvattuun maahan on kantanut vuosituhansien ajan. Todisteet siitä ovat nähtävissä silmiemme edessä, kun katsomme Israelin nykytilannetta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tilaston mukaan Israelin talous on kehittynyt viime vuosina vahvasti, vaikka vuoden 2018 talouskasvu olikin ennakoitua pienempää. Sekeli on vahva valuutta ja työttömyysprosentti on vain neljä. Julkinen talous on vahvistunut, ja valtionvelka on huomattavasti pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin.  

Suhteellisen rauhallinen tilanne on edistänyt matkailua; Israelissa kävi vuonna 2018 ennätysmäärä turisteja, 4,4 miljoonaa. Heitä tuli paljon Hollannista, Saksasta, Espanjasta ja USA:sta. Mielenkiintoista on se, että puolalaisten turistien määrä kasvoi 90 prosenttia, tšekkituristien määrä 40 ja romanialaisten, unkarilaisten ja italialaisten turistien määrä 35 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.  

Asukasmäärä kasvaa

Israelin tilastokeskuksen mukaan Israelin väkiluku oli vuoden 2018 lopussa lähes yhdeksän miljoonaa. Asukkaista on noin 6,8 miljoonaa juutalaisia, arabeja 1,8 miljoonaa ja reilut 400 000 muihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Israelissa juhlittiin keväällä 2018 valtion 70-vuotista itsenäisyyttä. Väkiluvun kasvu on merkittävää, kun muistetaan, että Israelin itsenäistyttyä vuonna 1948 maan asukasluku oli vain reilut 800 000 asukasta.

Juutalaisia on tilaston mukaan maailmassa tällä hetkellä 14,5 miljoonaa. Heistä 46 prosenttia asuu Israelissa. Israelin juutalaisväestö on jo suurempi kuin USA:n juutalaisväestö. Positiivista on myös se, että verrattuna Eurooppaan Israelin väestö on nuorempaa; 0–14 vuotiaiden osuus väestöstä on kaikkiaan 28 prosenttia. Israelissa asuu lisäksi laittomasti 250 000 siirtotyöläistä, joista pääosa on afrikkalaisia.  

Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät

Maito ja hunaja eivät jakaudu tasaisesti. Huolestuttavaa on, että Israelissa kasvaa työssäkäyvien matalapalkkaisten ja köyhien ihmisten joukko. Köyhyysluvuissa Israel on OECD:n tilastojen kärkipäässä, ja määrää nostavat erityisesti ääriortodoksi-juutalaisten ja arabiväestön köyhyysluvut. Ilman näitä kahta ryhmää Israel sijoittuisi tilaston keskivaiheille.

Vaikka maan talous on hyvä, yhteiskunnalliset erot maassa siis kasvavat. Monet ääriortodoksijuutalaiset ja arabit työskentelevät huonosti palkatuissa tehtävissä. Kaiken lisäksi ortodoksijuutalaisista miehistä useat pelkästään opiskelevat jeshiva-kouluissa. Heistä hyvin harvoilla on korkeakoulututkinto, eivätkä heidän työelämävalmiutensa ja osaamisensa ole riittäviä tämän päivän työmarkkinoilla.

Kehitys on huolestuttavaa siinäkin mielessä, että erityisesti haredijuutalaisten osuuden Israelin väestöstä arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa ja arabiväestön osuuden pysyvän ennallaan. OECD ennakoi, että kun maallistuneiden ja maltillisten uskonnollisten juutalaisten osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 65 prosenttia, olisi se vuonna 2065 enää 48 prosenttia. Kuitenkin nimenomaan tämän väestöryhmän vaikutus yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen ja maan talouden ja puolustuksen ylläpitämiseen on ensisijaisen tärkeä, joten yhteiskunnallisten erojen kasvu vaikuttaa näin koko yhteiskunnan toimintakykyyn.  

Koulutuksessa erot näkyvät myös selkeinä. Israel on PISA-tuloksissa alimmassa neljänneksessä Meksikon, Turkin, Kreikan ja Slovakian joukossa. Erityisesti arabiankielisten koulujen PISA-tulokset ovat alhaisia. Suosituksissa kehotetaankin Israelia panostamaan arabiankielisten koulujen kehittämiseen ja siihen, että uskonnollisissa kouluissa opetussuunnitelmaa vahvistettaisiin matematiikan ja luonnontieteiden osalta.

Israel käyttää valtion budjetista varsin pienen osan koulutukseen, ja esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa työelämäyhteydet ovat varsin heikkoja. Opettajien palkat ovat alhaiset. Varsinkin erityisopettajat nostivat 2018 esille työn vaativuuden, mitä ei heidän mielestään palkassa ole huomioitu. Monet opettajat ovatkin siirtyneet muihin tehtäviin. 

Jeesuksen uskovat juutalaiset ja arabikristityt Israelissa 

Israelin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Israelissa oli 175 000 kristittyä eli kaksi prosenttia koko väestöstä. Tämä luku tarkoittaa arabikristittyjä, joista 77 prosenttia asuu Galileassa Pohjois-Israelissa. Kristittyjä asuu eniten Nasaretissa (22 100), Haifassa (15 800), Jerusalemissa (12 600) ja Sfar’Amissa (10 200). 

Jeesuksen uskovien juutalaisten määrää ei ole tilastoitu, mutta se on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Myös seurakuntien määrä on kasvanut eri puolilla Israelia. Arviot messiaanisten juutalaisten määrästä liikkuvat 20 000 molemmin puolin. Silti Jeesukseen uskovia juutalaisia on edelleen vain alle kolme promillea koko Israelin juutalaisesta väestöstä.  

Juutalaisille ensin 

”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. ” Room. 1:16 

Olemmeko me kristityt unohtaneet Paavalin periaatteen ja hävenneet evankeliumia ja jättäneet kertomatta juutalaisille evankeliumin voimasta ja pelastuksesta Jeesuksessa, kun tänäänkin niin harvat juutalaiset tunnistavat ja tunnustavat Jeesuksen omaksi Messiaakseen? Uskommeko todella Jumalan lupausten toteutuvan Israelin kohdalla nykyäänkin?  

Näyttää siltä, että olemme hoitaneet huonosti meille annettua tehtävää. Vielä ei kuitenkaan ole myöhäistä. Rukous on ensimmäinen ja tärkein asia tässä tehtävässä.  Lisäksi voimme tukea Israelin kristillistä yhteisöä ja evankeliumin asialla toimivia järjestöjä hengellisesti ja taloudellisesti. Myös oikean tiedon välittäminen Israelin tapahtumista on tärkeää, jotta juutalaisen kansan tilanteet ja haasteet ymmärretään oikein. Rukoillaan, että Israelin maa tulvisi jatkossa myös hengellisesti maitoa ja hunajaa kaikille sen asukkaille yhtä lailla. 

Teksti: Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.

Voit tukea Siljasten koulutus- ja opetustyötä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 23809.

Jumalan siunausta elämääsi!

Toukokuussa vuonna 2000 noin 7 500 pakolaista tuli Libanonista Israeliin, kun Israelin armeija vetäytyi Etelä-Libanonista. Heistä suurin osa oli kristittyjä,

Khalil ja Christine ovat olleet hyviä ystäviä jo noin kaksikymmentä vuotta. Kuva Tuula Siljanen.

Libanonilaisyhteisön elämässä Israelissa on kiitollisuutta ja kipua

Toukokuussa vuonna 2000 noin 7 500 pakolaista tuli Libanonista Israeliin, kun Israelin armeija vetäytyi Etelä-Libanonista. Heistä suurin osa oli kristittyjä, mutta mukana oli myös muslimeja ja druuseja. Heistä monet olivat taistelleet Etelä-Libanonin armeijan joukoissa yhdessä Israelin armeijan kanssa Hizbollahia vastaan. Myös Etelä-Libanonin monien kristittyjen kylien asukkaat joutuivat pakenemaan Hizbollahin tieltä.

Lähtö tuli nopeasti. Tunnin tai kahden varoitusajalla piti saada lähiomaiset mukaan. Vaihtoehtona oli kuolema, näin monet sanovat vielä tänäänkin. He tulivat tyhjin käsin. Israel otti heidät vastaan ja yritti sijoittaa heitä Pohjois-Israelin kaupunkeihin, jotka maantieteellisesti muistuttivat heidän entisiä kotejaan.

Nahariassa, Safedissa, Kiryat Shmonassa ja Tiberiaksessa asuu nykyään eri kokoisia libanonilaisia yhteisöjä. Heitä löytyy myös Haifasta ja Nataniasta ja muistakin Israelin kaupungeista. Tällä hetkellä suurimmat yhteisöt ovat Nahariassa, jossa asuu noin 800 libanonilaista, ja Kiryat Shmonassa, jossa asuu noin 400 libanonilaista.

Safedin kaupungin sosiaalijohtaja Ruti  on ollut mukana libanonilaisten asuttamisessa alusta asti. Hän kertoo, että libanonilaisten pakolaisten joukko oli hyvin heterogeenistä. Oli sellaisia, joilla oli hyvät edellytykset pärjätä ja rakentaa uudelleen elämää uudessa maassa. Paljon oli myös niitä, jotka olivat kokeneet suuria traumoja pitkien sotien aikana ja kärsivät sen vuoksi mielenterveysongelmista. Kaupunkien sosiaalityöntekijät rakensivat eri järjestöjen kanssa heille tukiverkon asettumisen helpottamiseksi.

Nyt useimmat järjestöt ovat vetäytyneet työstä. Fields of Mercy on yksi niistä harvoista järjestöistä, jotka jatkavat uskollisesti auttamistyötä ja tukevat libanonilaisia perheitä. Fields of Mercy -järjestön toiminnanjohtaja Christine Sakakibara käy säännöllisesti useamman kerran vuodessa tapaamassa libanonilaisia perheitä, erityisesti niitä, joilla on suuria vaikeuksia.

Kuvassa vasemmalla Christine Sakakibara, Fields of Mercy järjestön toiminnanjohtaja, ja Ruti, Safedin kaupungin sosiaalijohtaja. Kuva Tuula Siljanen.

Surua ja iloa

Nyt 18 vuoden jälkeen monien libanonilaisten elämä on hyvällä mallilla Israelissa, jossa heitä yleensä arvostetaan. Toki kulttuurierot entiseen verrattuna ovat suuria. Iältään vanhempien oli vaikeampi sopeutua uuteen. Nuorten kohdalla sopeutuminen on helpompaa, vaikka monilla on haasteita oman identiteettinsä kanssa. Heillä on Israelin kansalaisuus; silti he sanovat, että he eivät ole juutalaisia eivätkä arabeja vaan libanonilaisia ja vielä kristittyjä.

Sosiaalitoimisto on käynnistänyt monia projekteja, joissa sosiaalityön opiskelijat järjestävät työharjoittelunaan erilaista toimintaa libanonilaisille nuorille, rohkaisevat heitä opiskelemaan ja tukevat heitä oman paikan etsimisessä. Libanonilaiset perheet ovat ahkeria, he tekevät työtä monesti useammassa työpaikassa eivätkä ole rakentaneet elämäänsä valtion tukien varaan.

Äidin suru

Sanotaan, että silmät ovat sielun peili. Tapasin äidin, jonka silmissä näkyi niin suuri suru, että harvoin olen sellaista nähnyt. Hänen elämäänsä murhe tuli, kun perheen poika sairastui leukemiaan ja kaksi vuotta sitten kuoli kahdeksanvuotiaana.

Vanhemmilta on mennyt kauan toipumiseen. Lapsen menetys ilman läheisten tukea on tuskallista. Nyt tilanne on onneksi parempi. Aviomies on palannut työhön, jossa palkka on tosin hyvin pieni, mutta on jo elämän merkki, että hän jaksaa lähteä työhön. Äiti sanoo, että heillä ei ollut vaihtoehtoa, ja nyt pitää vain yrittää jatkaa elämää muiden lasten tähden.

Heidän nuorin, kohta kymmenvuotias poikansa kaipaa silminnähden aikuisten huomiota. Kotona on siistiä ja äiti oli jaksanut tehdä perinteistä libanonilaista Pyhän Barbaran päivän herkkua, jota sanoi jo isoäitinsä Libanonissa tehneen. Lisäsurua äidin elämään tuo se, että hän ei ole pystynyt olemaan yhteydessä omaan äitiinsä sen jälkeen, kun tämä muutti Kanadasta takaisin Libanoniin tyttäriensä luo. Nyt tiedot äidin voinnista tulevat Kanadassa asuvan veljen kautta.

Yhteisön tukipylväs

Khalil on libanonilaisen yhteisön tukipylväs Galileassa. Hän on valmis lähtemään liikkeelle heti kun jossakin tarvitaan apua. Hän työskentelee myös paikallisen sosiaalitoimiston vapaaehtoisena. Khalil on leipomoyrittäjä ja kuljettaa libanonilaisia pitaleipiä Pohjois-Israelin eri kaupunkeihin. Hän on remontoinut kotitalonsa kauniiksi ja rakentanut siihen jopa ylimääräisiä asuntoja, joita hän vuokraa. Hänen olemuksessaan heijastuvat turvallisuus ja luotettavuus mutta myös väsymys.

Khalil ja Christine Sakakibara ovat hyviä ystäviä vuodesta 2000 lähtien. Khalil on usein soittanut Christinelle Jerusalemiin ja pyytänyt häntä tulemaan pian avuksi. Khalil tarvitsee yhteisönsä tukihenkilönä myös itse tukea ja rohkaisua.

Libanonilaiset ystävät valmistautuivat joulun viettoon seimiasetelmilla ja koristeilla. Kuva Tuula Siljanen.

Joulumatkalla Pohjois-Israelissa sain kuulla monia kertomuksia. Taloudellinen apu ei ole sikäläisille libanonilaisille enää tässä vaiheessa tärkeintä, vaikka sekin on vielä merkittävää. Erityisesti jos jossakin perheessä isä on sairastunut. Tärkeintä on kuitenkin välittäminen, rakkauden osoittaminen ja elämän ilojen ja surujen jakaminen. Sain ihmetellä ihmisten avoimuutta, iloista naurua elämän sattumuksissa ja yhteistä itkua vaikeuksien ja ahdistusten keskellä. Kaikissa tapaamisissa saimme olla myös taivaallisen Isämme hyvässä hoidossa ja jättää toinen toisemme ja asiamme yhteisessä rukouksessa Herramme eteen. Libanonilaiset puhuvat arabian kielen lisäksi jo hyvin hepreaa, ja monet puhuvat myös ranskaa ja englantia.

Libanonilaiset ystävät valmistautuivat joulun viettoon. Iloitsin siitä, että he pitivät huolta kristinuskon opetuksesta lapsilleen. Myös sosiaalijohtaja Ruti kertoi, että esimerkiksi Safedissa käy kerran viikossa pappi pitämässä jumalanpalveluksen. Lisäksi lapsille järjestetään konfirmaatio-opetusta. Libanonilaiset kristityt kuuluvat pääasiassa koptikirkkoon.

Seimiasetelmassa kiinnittää huomiota se, että Jeesus lapsi on asetettu vatsalleen. Hänet käännetään oikein päin vasta jouluaattona. Kaunis joulukuusi oli jo koristettu joulua varten oman perheen ja naapurien iloksi ja todistukseksi uskosta Jeesukseen, joulun Herraan.

Muistetaan joulun aikana Lähi-idän kristittyjä, jotka viettävät monissa maissa joulujuhlaa monien paineiden alla. Muistetaan näitä libanonilaisia perheitä, jotka valmistautuvat Israelissa Jeesuksen syntymäjuhlaan!

Alla vielä kuva kauniisti koristellusta joulukuusesta:

 

Kaunis joulukuusi oli jo koristettu joulua varten oman perheen ja naapurien iloksi ja todistukseksi uskosta Jeesukseen, joulun Herraan. Kuva Tuula Siljanen.

Teksti: Tuula Siljanen

Tule mukaan:
Voit tukea Siljasten koulutus- ja opetustyötä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 23809.

Jumalan siunausta sinulle!