Avainsana-arkisto: Jimma

Mekane Yesus -kirkolla on Jimman kaupungin alueella kolme kirkkoa ja seitsemän julistuspistettä. Pääsen vierailemaan yhdessä muslimialueelle perustetussa julistuspisteessä. Se on

Jimmassa kirkko laajenee muslimialueelle.

Kahvia ja kasvua Etiopiassa

Mekane Yesus -kirkolla on Jimman kaupungin alueella kolme kirkkoa ja seitsemän julistuspistettä. Pääsen vierailemaan yhdessä muslimialueelle perustetussa julistuspisteessä. Se on epätasaiselle tontille rakennettu katos, jonka takaseinää tukee pieni savella tilkitty talo. Taloon mahtuu pikkuruinen seurakunnan toimisto ja katoksen alla kokoontuu seurakunta. Tässä vaiheessa työntekijänä on pelkästään yksi evankelista ja väkeä jumalanpalveluksissa viitisenkymmentä. ”Kun tässä vielä vähän väki lisääntyy, niin aletaan miettiä järjestäytymistä varsinaiseksi seurakunnaksi ja pastorin hankkimista”, paikalliset kertovat.

Lähetystyö Etiopiassa

Tällaisilla tuoleilla istuu jumalanpalvelusväki Jimman muslimialueen keskellä.

Oppaanani toimiva Jimman piispa Hailu kertoo, että tämäkin kristittyjen yhteisö on joutunut käymään läpi vaikean vaiheen suhteessaan ympäristöönsä. ”Kun lähdemme uudelle alueelle, aluksi naapurit huutavat ja heittävät kiviä: ’Menkää pois, emme halua tänne kristittyjä!’ Se on syntyvän seurakunnan ensimmäisille kristityille pelottavaa ja raskasta. He tarvitsevat kristityistä itselleen kokonaan uuden perheen”, piispa Hailu sanoo.

Alusta asti uusi toimintapiste panostaa koko perheen tavoittamiseen. Lapset mukaan kirkkoon – ja heitä täällä riittää. Pihalla jököttää sinisellä muovilla vuorattu rakennelma, joka palvelee pyhäkoulutilana (ks. yläkuva). En uskalla edes ajatella, miten kuumaksi kirkas auringonpaiste sen lämmittää. Ehkä siihen minäkin tottuisin, jos viettäisin täällä kauemmin kuin kaksi päivää.

Piispa Hailu kertoo, että tämän kristittyjen ryhmän siemen olivat pari hänen oman seurakuntansa – Jimman tuomiokirkkoseurakunnan – perhettä, jotka muuttivat tälle alueelle ja joiden kirkkomatka sitä kautta muodostui liian pitkäksi. ”He uskoivat, että täälläkin Pyhä Henki voi toimia ja synnyttää uskoa. Ja niin Hän tekeekin.”

Seurakunnan kasvu lähetystyössä

Seurakunnan kasvun tarinaa kuuntelemassa.

Kiertue Jimman erilaisissa kasvun vaiheissa olevissa seurakunnissa on lopuillaan ja jäähyväisillallinen edessä. Juttu luistaa pöydän ympärillä suomeksi, amharaksi ja englanniksi. Itse olen oppinut amharaksi vain ne sanat, jotka osasin jo ennestään turkiksi: hesap (lasku), saat (aika) ja cay (tee).

Kun lautaset ovat tyhjät, piispa Hailu haluaa ojentaa minulle lähtölahjan. Kädenpuristuksen yli hymyilemme kohti kameraa kuin parhaatkin valtionpäämiehet.

Kansanlähetys - FLM

Jäähyväislahja on kääritty kiiltävään hopeapaperiin.

Tapoihin kuuluu avata lahja heti. Kääreestä paljastuu kankainen seinävaate, jonka kuva viittaa siihen, että Jimman kaupunki on muinaisen Kaffan maakunnan – kahvin alkuperäisen kodin – keskus. Tai saattaa viitata siihenkin, että tämän seurueen nähden olen maistanut kahvia ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneenviiteen vuoteen.

Jimman seurakunta

Jimman seutu on kahvinystävän unelma.

Tämän seudun raakojen kahvipapujen kuljettaminen maan sisällä tai varsinkin maasta ulos on rikos. Maakunta suojelee elinkeinoaan. Onneksi minä olen Etiopian matkan päättyessäkin uskollinen teen juoja enkä joudu edes kiusaukseen ottaa kahvipapuja mukaan. Sen sijaan vien mukana kotiin entistä vahvemman ymmärryksen siitä, että evankeliumi ei ole vanhentunut tuote. Yhä se on Jumalan voima, joka vaikuttaa, pelastaa ihmisiä ja muuttaa maailmaa.

Seuraa aluekoordinaattori Anne Tuovisen matkaa:
Etiopiassa juhlitaan lähetystyön isoa kuvaa
Lähetystyötä Etiopiaan ja Etiopiasta.
Kirkkoreissulla Etiopiassa.
Elämänmakuinen lähettikokous
Pippuripuun alla Etiopiassa

Voitko olla suuressa tehtävässä mukana lahjoittamalla Etiopiassa tehtävälle lähetystyölle?

Lahjoita tähän työhön:


Matkallani Etiopiassa olen nyt päätynyt sinne, missä pippuri kasvaa. En ollut tiennytkään, että pippuri kasvaa puussa. Nyt helmikuussa pippurit ovat

Pippuripuun alla Etiopiassa

Matkallani Etiopiassa olen nyt päätynyt sinne, missä pippuri kasvaa. En ollut tiennytkään, että pippuri kasvaa puussa. Nyt helmikuussa pippurit ovat vain pikkuruisia vihreitä alkuja, jotka eivät erotu puun lehvien seasta.

Olen matkustanut Tania Lehtisen sekä Aki ja Pirkko Tuppuraisen kanssa Addis Abebasta kohti Etelä-Sudanin rajaa Jimman seudulle, jossa Kansanlähetyksen työllä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Jimman hiippakunnan piispa Hailu ottaa meidät vastaan kuin kauan kadoksissa olleet veljensä ja sisarensa – ja sellaisia muut seurueen jäsenet hänelle ovatkin.

Kuva 1. Jimmassa Aki ja Pirkko Tuppurainen, piispa Hailu ja Tania Lehtinen.

Minut kuljetetaan paahtavan helteen ja päätähuimaavien tarinoiden saattelemana läpi Kansanlähetyksen ja kirkon työn historian; silloin Pauli Majanen rakennutti tuon kirkon ensimmäisen talon ja nyttemmin Tauno Pihlava tämän nykyisen. Mitä kuuluu niille ja niille rakkaille Suomeen muuttaneille työtovereille, keskustoimiston työntekijät kyselevät. Kaikesta näkyy, että täällä lähetit ja paikalliset ovat tehneet työtä kädet savessa ja toinen toistaan tukien.

Jimman seutu on muslimialuetta, jossa jokaisen uuden seurakunnan synnyttäminen on aluksi taistelua muslimiviranomaisten ja tontin naapuruston muslimiperheiden kanssa.  ”Emme koskaan anna periksi,” piispa Hailu vakuuttaa. ”Lopulta aina luottamus syntyy joko vähitellen tai sen kautta, että Jumala tekee ihmeen.” Ihmeitä hän varmasti tekeekin; vastustuksesta huolimatta Etiopian Mekane Yesus -kirkko kasvaa nopeimmin juuri tässä hiippakunnassa.

Pääsen katsomaan äitikirkkoa, joka Suomessa kai olisi nimeltään tuomiokirkko, koska kyseessä on piispa Hailun oma seurakunta. Se on tukeva ja kaunis tiilikirkko, aikoinaan myös suomalaisvoimin rakennettu. Kaksi jumalanpalvelusta joka sunnuntai, kirkko molemmilla kerroilla täpötäynnä.

Jimman tuomiokirkon portailla.

Seuraavaksi pääsen katsomaan yliopiston viereen perustettua seurakuntaa. Sen strategia on nimenomaan kasvattaa kristittyjä opiskelijoita, jotka valmistuttuaan vievät evankeliumia koko maahan. Jimman yliopistossa on 74 000 opiskelijaa, joten työsarkaa kyllä riittää, mutta tulostakin on jo saatu. Seurakunnan tilanteen koko kehitys näkyy kolmesta isolle tontille sijoittuvasta rakennelmasta.

Ensimmäinen niistä on talo, jossa seurakunta alun perin aloitti toimintansa noin kymmenen hengen voimin.

Jimman yliopistoseurakunnan ensimmäinen kokoontumispaikka.

Toinen rakennelma on valtava katos, jonka alla on penkkejä melkein silmänkantamattomiin. ”Täällä kokoontuu sunnuntaisin 3 200 ihmistä, sekä yliopisto-opiskelijoita että muuta lähiseudun väkeä”, työntekijät kertovat. ”Olemme laajentaneet katosta, mutta väkeä on silti liian paljon ja monet joutuvat seisomaan auringossa jumalanpalveluksen ajan.”

Väliaikaisen katoksen alle rivitetyt penkit täyttyvät sunnuntaisin.

Kolmas rakennelma on vasta perustus ja kehikko, josta ajallaan, kun Jumala suo ja varat sallivat, syntyy seurakunnan kirkko. Toistaiseksi se näyttää palvelevan pyykinkuivatuspaikkana. Pylväiden väliin on kätevä pingottaa naru ja ripustaa sille kuorokaavut kirkkaaseen aurinkoon. Kirkkoherraa mietityttää se, että kirkkoon on tarkoitus mahtua 3 500 ihmistä, mutta seurakunta on jo parhaillaan melkein sen kokoinen. ”Täytyy jättää yksi seinä avattavaksi ja käyttää sitten taas laajennuksena katosta,” hän pohtii.

Aki Tuppurainen tutkii, miten uusi kirkko on tarkoitus rakentaa.

Totta on, että tässä maassa auringolta – ja sadekaudella sateelta – suojaava katos on tärkeä. Itsekin sen huomaan, kun kuumaan autoon palatessani joudun hamuilemaan kiireesti vesipulloani. Etiopiassa ilmiselvästi on kaksi haastetta, joita Suomessa ei ole: kirkossa liian paljon väkeä ja ulkona liian paljon aurinkoa.

Seuraa aluekoordinaattori Anne Tuovisen matkaa:
Etiopiassa juhlitaan lähetystyön isoa kuvaa
Lähetystyötä Etiopiaan ja Etiopiasta.
Kirkkoreissulla Etiopiassa.
Elämänmakuinen lähettikokous
Kahvia ja kasvua Etiopiasssa.

Tallenna

Tallenna

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna