Avainsana-arkisto: kirkko

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

Piispa Matti Repo siunasi avustajineen viisi uutta lähetystyöntekijää Hausjärven kirkossa. Kuvassa oikealta lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, piispa Matti Repo, apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Juhlavuoden erityisjuhla

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

”Isä lähettää Pojan, Poika lähettää kirkkonsa ja rukoilee Isää lähettämään sille Pyhän Hengen. Tätä kolmiyhteisen Jumalan toimintaa kutsutaan nykyään teologiassa Jumalan lähetykseksi, missio dei. Jumalalla on lähetys, johon kirkko ottaa osaa.”

Piispa jatkoi, että lähetystyö ei ole ihmisten keksimää toimintaa tai harrastus, jonka jotkut muita hartaammat uskovat ottavat omakseen.

”Lähetystyö on Jumalan omaa työtä, johon Kristuksen kirkko osallistuu Pyhän Hengen voimassa. Kun lähetys on Jumalan työtä, sen tuloksetkin ovat Jumalan Hengen vaikutusta.”

 

Juhlalliseen jumalanpalvelukseen Hausjärven kirkossa osallistui noin sata henkeä. Kuva: Philippe Gueissaz

Piispa varoitteli uusia lähetystyöntekijöitä turhautumisesta, jos työn tuloksia ei heti ala näkyä.

”Emme voi tutkia Jumalan suunnitelmia. Arvailun sijasta tulee pysyä uskollisina ja jatkaa Kristuksesta todistamista sanoin ja teoin. Meidän tulee jatkaa sen osoittamista, että Jumala on hyvä ja että hänessä on maailman toivo. Onneksi työllämme on suuri tukija, nimittäin Herra Kristus itse. Hän rukoilee puolestamme.”

Kolmiyhteisen Jumalan lähetys ilmenee piispan mukaan ihmisten keskinäisessä yhteydessä, joka heijastaa Jumalan ja Jeesuksen yhteyttä.

”Me olemme yhdessä lähettämässä ja lähtemässä, sillä meillä on yhteinen tehtävä maailmassa Kristuksen todistajina. ”

Lue piispa Revon saarna kokonaisuudessaan täältä.

Juhlavuoden erityisryhmä

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä tarjottiin kirkkokahvit ja vietettiin lähetysjuhlaa.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kuvaili puheessaan Kansanlähetyksen 50-vuotispäivän aattona järjestön syntyhetkiä.  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että heti perustamiskokouksessa päätettiin aloittaa lähetystyöntekijöiden koulutus viipymättä. Ensimmäiset lähetit lähetettiinkin työhön jo vuonna 1968.

Lähetystyöhön siunattavia Tuovinen kutsui juhlavuoden erityisryhmäksi.
”Olette osa Kansanlähetyksen 50-vuotiasta jatkumoa. Mutta lähetystyön jatkumo on pidempi.”

Apostolien teoissa kerrotaan Antiokian seurakunnasta, joka Tuovisen laskelman mukaan lähetti neljäkymmentä prosenttia työvoimastaan lähetystyöhön.
”Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Kirkko on aina lähettänyt parhaat voimansa viemään evankeliumia kaikille kansoille.”

Lähetystyöhön lähtemiseen tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen kutsu.
”Pyhä Henki kutsuu ihmisten auttamiseen ja maailman evankelioimiseen. Hän antaa sisäisen kutsun ja ulkoisen kutsun. Teillä on nämä molemmat”, Tuovinen sanoi uusille lähetystyöntekijöille.

Pyhä Henki lähettää seurakunnan kautta. Sen vuoksi lähetystyössä tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä.
”Tämä on juhla myös meille lähettäjille yksittäisinä kristittyinä, lähetysjärjestönä, nimikkoseurakuntana, Kansanlähetyksenä ja kirkkona. Saimme uusia rukouskohteita ja saamme antaa omastamme heidän tukemiseensa.”

Usko ei ole ideologia

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola rohkaisi puheessaan tutustumaan myös muiden kristillisten kirkkojen ja muiden maiden kristittyjen elämään ja oppimaan heiltä. Hän kehotti myös varustautumaan niin, että pystymme kantamaan sen vastuun, joka itse kullekin on uskottu.

”Mistä sinut onkaan kutsuttu, lähtemään tai lähettämään, tärkeää on, että vaalit yhteyttä Vapahtajan kanssa, sillä kristillinen usko ei ole ideologia vaan suhde. Sellainen suhde, jonka piirtää meidän eteemme kuulemamme evankeliumi; suhde, jossa Jeesus kantaa meidätkin, sinutkin, taivaan Isän sydämelle.”

Kuvat: Philippe Gueissaz

Tallenna

Tallenna

Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijat siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta 2017 kello 14 Hausjärven kirkossa. Siunauksen toimittaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Kuva lähettien matkaansiunaamisesta vuoden 2016 Kansanlähetyspäiviltä. (Kuva Philippe Gueissaz)

Juhlaa Kansanlähetyksessä: Viisi uutta lähetystyöntekijää

Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijat siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta 2017 kello 14 Hausjärven kirkossa.

Siunauksen toimittaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Piispaa avustavat lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, lähetysjohtaja Mika Tuovinen sekä apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola.

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä on kirkkokahvit. Lähetysjuhla alkaa kirkkokahvien jälkeen noin kello 16. Juhlassa tervehdyksen tuovat Teijo Peltola, Matti Repo, Mika Tuovinen ja uudet lähetystyöntekijät. Nyt siunattavat uudet lähetystyöntekijät suuntaavat työhön Aasiaan, Afrikkaan, Eurooppaan ja Lähi-itään.

Kansanlähetys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Järjestön taustalla oli 1960-luvun herätyksen aika, jolloin monet nuoret kokivat Jumalan kutsuvan heitä lähetystyöhön. Tätä varten tarvittiin uusi lähettämiskanava. Vuonna 1968 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset työntekijät Etiopiaan, Japaniin ja islamilaiseen maailmaan.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen painottaa, että lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen:

”Apostolien teot kertoo, että hyvinvoivassa Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia. Kerran he kuulivat Pyhän Hengen puhuvan: ’Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.’ Paastoamisen ja rukoilemisen jälkeen he panivat kätensä Barnabaan ja Saulin päälle ja lähettivät heidät lähetystyöhön.

Viidestä mainitusta seurakunnan profeetasta ja opettajasta lähetystyöhön lähetettiin kaksi eli 40 prosenttia. Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Olemme sunnuntaina Hausjärven kirkossa samassa jatkumosssa. Lähetämme työntekijöitä palvelemaan Kristuksen kirkkoa.”

Tervetuloa viettämään juhlaa Hausjärven kirkkoon ja Lähetyskeskukseen Ryttylään!


Hausjärven kirkon osoite on Hikiäntie 2, Oitti
Lähetyskeskuksen osoite on Opistotie 1, Ryttylä

MGtH (Mikko Goes to Heaven) on lähdössä kuudetta kertaa kiertueelle Japaniin, Länsi-Japanin luterilaisen kirkon kutsumana. Kiertue on määrä toteuttaa 8.−26. kesäkuuta 2017.

Suomalaisbändi MGtH lähtee Japanin-kiertueelle

MGtH (Mikko Goes to Heaven) on lähdössä kuudetta kertaa kiertueelle Japaniin, Länsi-Japanin luterilaisen kirkon kutsumana. Kiertue on määrä toteuttaa 8.−26. kesäkuuta 2017.

Reilun kahden viikon aikana on tarkoitus pitää runsaat 20 konserttia. Edellisissä konserteissa on tavoitettu useita japanilaisia – myös sellaisia, jotka eivät muuten käy kirkossa. Sanoma Jeesuksesta on mennyt eteenpäin ja uudet ihmiset ovat löytäneet tiensä seurakuntien toimintaan.

Japanissa MGtH esittää kaikki kappaleensa japanin kielellä. Suomesta Japaniin lähtevä kokoonpano on seuraava: Mikko Nikula – laulu, kitara, Tapani Vaahervaara – basso, Markus Niemispelto – lyömäsoittimet, Sami S. Asp – kitara, Hanna Launonen – tanssi. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät luotsaavat heitä kiertueella ja toimivat tulkkeina.

Bändi tekee kiertueen vapaaehtoistyönä. Lentoliput ja muut kiertueen kulut katetaan lahjoituksilla sekä japaninkielisten levyjen ja kiertuepaitojen myynnillä. Bändiläiset ovat erittäin kiitollisia ja iloisia kaikista ystävistään ja tukijoistaan, jotka tekevät tämän heidän työnsä mahdolliseksi.

MGtH:n jäsenet haluavat kiertueensa mahdollisella tuotolla tukea Koben teologista seminaaria ja julistustoimintaa Japanissa.

Lähetyskäsky opettaa, että vastuu lähetystyöstä kuuluu jokaiselle kristitylle. Vaikka ei itse voisi lähteä, työssä voi olla mukana rukouksin, rohkaisemalla lähtijöitä ja avustamalla työtä taloudellisesti. Voit nyt lähteä lähettämään MGtH-yhtyettä Japaniin ja olla tällä tavoin mukana lähetystyössä!

Mika Tuovinen
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
lähetysjohtaja

                          

P.S. Uusia MGtH Japan Tour 2017 -t-paitoja voit tilata
bändin kotisivulta: www.mgth.fi.
Sieltä voit hankkia myös MGtH:n kolmannen japaninkielisen levyn.
Kun tilaat rukouskirjeen osoitteesta mikko@mgth.fi, niin saat kiertuekuulumiset suoraan sähköpostiisi.
Kiertueen aikana ja hiukan ennenkin bändi tuottaa YouTubeen MGtHchannel-tilille videoblogia. Siellä on nähtävissä myös viime kiertueen blogi.

Bändiä voi kuunnella myös MGtH:n Facebook-sivulla:
Facebook.com/mgthband

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

1970-luvun alussa, kun Viron kirkoissa kävi monin paikoin vain neljä tai viisi ihmistä, kuuli paljon propagandaa, että pian siellä ei

Kuva: Liliann Keskinen

Kirkkojen rakentaminen yltää meidän uskomme yli

1970-luvun alussa, kun Viron kirkoissa kävi monin paikoin vain neljä tai viisi ihmistä, kuuli paljon propagandaa, että pian siellä ei olisi enää ketään. Nyt 40 vuoden jälkeen kirkoissa on edelleen ne neljä tai viisi ihmistä, joskus enemmänkin. Viron 160 seurakunnasta suurin osa on maaseudulla, mutta missään kirkossa kävijät eivät ole kokonaan loppuneet.

Neuvostoliiton aikana suljettiin noin kymmenen seurakuntaa, jotka on sen jälkeen avattu uudestaan. Minä kävin tuolloin kirkossa sen takia, ettei kukaan pääsisi sanomaan, että kirkossa ei ole yhtään nuorta.

Tuohon aikaan monella ei ollut Raamattua. Ne olivat arvokkaita ja rahallisestikin kalliita. Lähetystyöntekijät salakuljettivat Raamattuja ja sillä tavoin saimme niitä vähän. Toinen mahdollisuus saada Raamattu olivat rajavartiolaitoksen työntekijät, jotka takavarikoivat niitä rajalla ja sitten myivät kalliilla hinnalla. Ajan muuttuessa aloimme rukoilla, että saisimme Viroon 300 000 Raamattua. Nyt Virossa on myyty tai jaettu ilmaiseksi 600 000 vironkielistä Raamattua. Jokaisessa virolaisessa perheessä pitäisi tällä hetkellä olla kaksi Raamattua. Silti kristillisen kasvatuksen puute on ongelma Virossa.

Jaanin kirkko. Kuva: Liliann Keskinen.

Teologiaa opiskelemaan tulevista osa ei ole koskaan nähnytkään Raamattua. Yliopistojen opetussuunnitelmat on kuitenkin tehty olettaen, että opiskelijat tuntisivat Raamatun ja katekismuksen perusasiat, joten opetus etenee suoraan syvällisempiin asioihin.

Tällä hetkellä Virossa on viisi oppilaitosta, joissa voi opiskella teologiaa. Kauan oli suuri unelmamme, että meillä olisi raamattukoulu. Muutama vuosi sitten unelma toteutui, ja nyt meillä on raamattukoulu nuorille ja aikuisille.

Monessa maassa surraan sitä, että kirkkoja myydään huvittelupaikoiksi. Olen asunut ja työskennellyt Tartossa 20 vuotta, ja sinä aikana sinne on rakennettu seitsemän uutta kirkkoa. Jumala on sen mahdollistanut. Jumala on toiminut yli sen, mitä olemme uskoneet.

Keskiaikainen Johanneksen kirkko on rakennettu uudelleen raunioista, ja Paavalin kirkossa on tehty suuri peruskorjaus. Tarttoon on rakennettu myös uudet metodisti- ja baptistikirkot. Kun Johanneksen kirkon remonttia suunniteltiin, kirkkoneuvosto uumoili, ettei sitä tarvittaisi ja että sen tekeminen olisi mahdotonta. Samoin Paavalin kirkosta sanottiin, että remontointi olisi mahdotonta ja veisi liikaa rahaa.

Nyt alamme rakentaa Tartossa Marian kirkkoa. Me kirkon johtajat saatamme sanoa, että Tartossa ei tarvita sellaista. Saa kuitenkin nähdä, tekeekö Jumala vastoin meidän sanomisiamme. Jumala tekee niin paljon suurempia asioita kuin osaamme pyytää tai unelmoida – oma uskomme ei riitä.

Kirkon koko budjetti on 600 000 euroa. Johanneksen kirkon remontti maksoi neljä miljoonaa ja Paavalin kirkon 14 miljoonaa. Kun Narvan kirkko meni konkurssiin, kirkko myytiin konkurssipesästä eikä meillä ollut rahaa ostaa sitä takaisin. Silloin eräs mies tuli ja sanoi: ”Kuule, minä annan puolet siitä rahasta. Jos te maksatte toisen puolen, minä annan toisen puolen.” Teimme sopimuksen, ja nyt kirkko on ostettu takaisin.

Kun Jumala suunnittelee kirkon rakentamisen, hänellä on myös suunnitelma siihen, kuinka kirkot täyttyvät ihmisistä. Tarton kirkkoja ei ole rakennettu ihmisten suunnitelmien ja halujen mukaan, vaan pikemminkin niitä vastaan. Näemme jatkuvasti ihmeitä, kun Jumala tekee työtä. Rahan saaminen on paljon helpompaa kuin se, että ihminen tulee uskoon. Paavali sanoo, että olemme tulleet Jumalan lapsiksi sen voiman kautta, joka nosti Jeesuksen ylös kuolleista. Uskoon tulemiseen tarvitaan kuolleista herättämisen voimaa. Mutta Jumala on voimakas ja kaikkivaltias Jumala!

Miksi me tarvitsemme niin paljon kirkkoja Tartossa, jos ne ovat lähes tyhjiä? Kun ihmiset huomenna heräävät Jumalan sanan nälkään, mihin me sitten heidät laitamme? Silloin ei ole enää aikaa rakentaa. Jumala on aina tehnyt asioita etukäteen. Jumalan suunnitelma ja tahto on, että kaikki ihmiset tulisivat onnellisiksi ja oppisivat tuntemaan totuuden.

Meillä on ateistinen valtio, joka on erillään kirkosta. Kuitenkin esimerkiksi armeijassa on pappeja, jotka saavat palkkaa valtiolta. Koko tämä toiminta on yhden kenraalin ansiota, joka on tehnyt siitä päätökset. Nyt tämä kenraali on kuollut ja hänet haudattiin eilen. Valtio maksaa myös vankilapappien ja poliisissa toimivien pappien palkan. Näitä toimia ei ole järjestänyt kirkko, vaan ateistinen jumalanvastainen valtio.

Kun Jumala haluaa viedä omaa valtakuntaansa eteenpäin, hän tekee sen joka tilanteessa. Siinä uskossa me elämme ja rakennamme – perustamme uusia seurakuntia ja rakennamme kirkkoja.

Piispa Joel Luhamets Missioforumissa 1.4.2017

 

Lue lisää ja tue lähetystyötä Virossa: Viro – lähetysalue lähellä meitä.

Kun nuorena valmistuimme lähetystyöhön lähtöön, meillä oli mieli ja maailma avoinna. Lähetysjärjestömme Kansanlähetys päätti lähettää perheemme aivan lähelle Viroon, Põltsamaan

Miksi teemme lähetystyötä Virossa?

Kun nuorena valmistuimme lähetystyöhön lähtöön, meillä oli mieli ja maailma avoinna. Lähetysjärjestömme Kansanlähetys päätti lähettää perheemme aivan lähelle Viroon, Põltsamaan kaupunkiin. Tuolloin vuoden 1995 alussa elettiin vielä itsenäistymiseen liittyvän herätyksen loppuvaiheita. Muistelen kiitollisena Virossa vietettyjä vuosia 1995−2004 ja 2008−2010, jolloin asuimme Põltsamaalla, Tartossa ja Tallinnassa.

Virossa on vanha kristillinen kulttuuri, josta kertovat myös Tallinnan matkailijaa tervehtivät kirkontornit. Tässä on muutamia Viron kirkkohistoriaan liittyviä käännekohtia:

  • 1100-luvulla Viro omaksui kristinuskon.
  • 1500-luvulla luterilainen uskonpuhdistus.
  • 1700-luvulla Viroon saapui voimakas herrnhutilainen herätysliike.
  • 1940-luvulta Neuvostoliiton aika.
  • 1980-luvulla vapauden tuulet.
  • 1991 Viro itsenäistyi.

Neuvostoliiton aikakausi

Erityisesti Neuvostoliiton miehityksen aika vuosina 1940−1991 oli Viron kristikunnalle vaikeaa. Silloin:

  • Kirkkoja suljettiin.
  • Kristittyjä vainottiin.
  • Toimintaa rajoitettiin (jumalanpalvelukset, toimitukset ja musiikkitoiminta sallittiin).
  • Seurakuntien jäsenmäärä väheni voimakkaasti; nuoret ja työikäiset katosivat seurakunnista, erityisesti 1960-luvulta alkaen, kun uusi Neuvostoliiton muokkaama sukupolvi ei liittynyt kirkkoon.
  • Seurakunnat menettivät omaisuutensa.
  • Seurakuntien verotus oli kovaa.
  • Papistosta suuri osa pakeni, osa vietiin Siperiaan; vain osa pystyi jatkamaan työtään.
  • Uuskonnonopetus poistui kouluista.
  • Alle 18-vuotiaiden kristillinen opetus kiellettiin. Myös rippikouluopetus.
  • Suhteet ulkomaiden kirkkoihin ja kristittyihin olivat vähäisiä.

Viron uskontokuva nyt

Viron väitetty olevan ”Euroopan pakanallisin valtio” ja ”maailman vähiten uskonnollinen maa”. Näitä voi olla vaikea mitata, mutta uskonto (kristinusko ja muut) näkyy ihmisten arjessa todella vähän.

Valopilkkuna on kuitenkin se, että seurakuntia ja kristittyjä on olemassa. Virossa julistetaan evankeliumia vapaasti kirkoissa ja mediassa. Työn mahdollisuuksia kirkoilla on paljon.

Viron suurimmat kirkot ovat luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Molemmat ilmoittavat jäsenmääräkseen yli 10 prosenttia virolaisista. Tarkkaa jäsenmäärää ei ole tiedossa. Vuosittaisen jäsenmaksunsa maksavia aikuisia luterilaisen kirkon seurakunnissa on noin 30 000. Virossa on myös evankelisten kristittyjen ja baptistien liitto (EEKBL) ja helluntaikirkko, joihin kuuluu yhteensä vajaat 10 000 jäsentä. Katolisia kristittyjä on jonkin verran vähemmän.

Viron evankelisluterilaisessa kirkossa on

  • 167 seurakuntaa.
  • 12 rovastikuntaa.
  • Arkkipiispana Urmas Viilma, ja piispoina Einar Soone, Joel Luhamets ja Tiit Salumäe.
  • Ulkomailla asuvien virolaisten piispa on Andres Taul, joka johtaa eri puolilla maailmaa olevia 40 seurakuntaa.
  • Kirkossa on noin 220 pappia (piispat, papit, diakonit).

Kansanlähetyksen lähetystyö Virossa

1960-luvun lopussa Kansanlähetys aloitti työn Virossa, kun maa oli vielä osa Neuvostoliittoa. Seurakuntiin toimitettiin kristillistä kirjallisuutta, Raamattuja ja diakonista apua. Työ muuttui vapaammaksi 1980-luvun lopulla. ja silloin järjestimme seurakunnissa maallikko- ja pyhäkoulutyön kursseja. Kansanlähetys järjesti ensimmäiset aktiomatkat Viroon heinäkuussa 1990 ja lähetti sinne ensimmäisen lähetystyöntekijänsä elokuussa 1991. Virossa on työskennellyt 14 Kansanlähetyksen lähetystyöntekijää.

Tällä hetkellä Virossa toimivat Mirva ja Kai Lappalainen sekä Kirsti Malmi.

Miksi teemme lähetystyötä Virossa?

Jeesus antoi käskyn julistaa evankeliumia kaikille kansoille ja jokaiselle ihmiselle.

  • Meillä on kutsu Viron kirkolta ja seurakunnilta.
  • Virossa on vähän kristittyjä.
  • Sukulaiskansana virolaisilla on erityinen asema.
  • Viron venäläisten parissa on vain vähän hengellistä työtä.
  • Erityisesti lasten ja nuorten parissa on vähän kristillistä todistusta.
  • Meidät on kutsuttu perustamaan uutta seurakuntaa Tallinnan suurimpaan kaupunginosaan Lasnamäelle.

Jos haluat olla tässä työssä mukana, voit tehdä muun muassa seuraavaa:

Lahjoita tähän työhön:


Mika Tuovinen
Kirjoittaja on Kansanlähetyksen lähetysjohtaja, joka on sekä Viron että lähetystyön sympatisoija.

Kirkkokansan Raamattupäivän paikka vaihtuu Kallion kirkosta Finlandia-taloon. Siirron taustalla on kirkon sisällä jännitteitä synnyttävä avioliittokäsitys. Raamattupäivän ohjelmassa on avioliittoaiheinen opetus,

Kirkkokansan Raamattupäivä siirtyy Finlandia-taloon.

Kirkkokansan Raamattupäivä 18.3. siirtyy Finlandia-taloon

Kirkkokansan Raamattupäivän paikka vaihtuu Kallion kirkosta Finlandia-taloon.

Siirron taustalla on kirkon sisällä jännitteitä synnyttävä avioliittokäsitys. Raamattupäivän ohjelmassa on avioliittoaiheinen opetus, jonka ei katsottu sopivan Kallion kirkkoon. Kirkkoherra Teemu Laajasalo ehdotti tapahtumaa järjestettäväksi ilman tätä tällä hetkellä herkkää aihetta, mutta Raamattupäivän järjestäjät pitävät opetusta kristillisestä avioliitosta niin tärkeänä, että paikkaa päätettiin sen vuoksi vaihtaa.

Kirkkokansan Raamattupäivän teemana on Uskonpuhdistus – mielen uudistus! Ohjelmassa palataan uskonpuhdistuksen juurille, Raamatun Sanan äärelle. Ohjelmassa on raamattuopetusta, Raamatun näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin, todistuspuheenvuoroja henkilökohtaisen uskon uudistumisesta, musiikkia, rukousta ja ehtoollinen. Klo 18:sta alkaen on omaa ohjelmaa nuorille ja nuorille aikuisille.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Opiskelija- ja koululaislähetys sekä Suomen Raamattuopisto. Raamattupäivän ohjelma löytyy Facebookista.

Lisätietoja järjestöjen johtajilta ja juhlatoimikunnan puheenjohtajalta Tuomo Heikkilältä, tuomo.heikkila@sekl.fi, 040 506 4401.