Avainsana-arkisto: Lähetystyö

Lähetystyöntekijä, lastenlääkäri Maria Karjalainen kirjoittaa: ”Kun saavuin  sunnuntaina pääkapupungista Soddon sairaalalle, sinne oli juuri otettu potilaaksi viiden päivän ikäinen vauva, jolle oli aloitettu valohoito

Kuva: Philippe Gueissaz

Yöllinen ihme Etiopiassa

Lähetystyöntekijä, lastenlääkäri Maria Karjalainen kirjoittaa: ”Kun saavuin  sunnuntaina pääkapupungista Soddon sairaalalle, sinne oli juuri otettu potilaaksi viiden päivän ikäinen vauva, jolle oli aloitettu valohoito
keltaisuuden vuoksi. 

Kuva: Maria Karjalainen

Maaseutusairaalassa ei sunnuntaisin ole saatavissa keltaisuudesta kertovaa bilirubiinikoetta. Niinpä vasta seuraavana päivänä näin vauvan ja bilirubiinituloksen, joka oli äärimmäisen korkea, 830. Normaalisti jo puolet tuosta arvosta olisi hyvin huolestuttava.

Ainoa vaihtoehto vauvan hoitamiseksi oli siten vaihtaa tämän veri. Toisin kuin Suomessa, Etiopiassa moni ei luovuta verta, ja varsinkin maaseudulla luovutettua verta on yleensä vaikeaa saada. Lopulta samana iltana löytyi kuitenkin puolet tarvitsemastamme verimäärästä.

Toimenpidettä suunniteltaessa huomasimme vauvan navan olevan erittäin tulehtunut, joten verta ei voitu vaihtaa tavalliseen tapaan napasuonten kautta. Rukoilimme yhdessä, ja ihmeellisesti vaillinaisilla välineillä ikään kuin sokkona onnistui saada vauvan käsiin kanyylit, joiden kautta saimme toimenpiteen yön mittaan tehtyä.

Keskellä yötä siis teimme muutaman tunnin kestävän verenvaihdon riittämättömällä määrällä verta. Sokkona laittamani valtimokanyyli toimi paremmin kuin koskaan, ja niinpä jatkuvasti toimenpiteen aikana kiitimme Jumalaa siitä, miten ihmeellisen hyvin suoritus onnistui! Samalla osaston työntekijät olivat innoissaan voidessaan oppia, kuinka tuo elintärkeä toimenpide tehdään.

Sairaalahoitoon tullessa vauvalla oli jo aivojen vaurioitumisesta kertovia merkkejä. Kuitenkin jo  verenvaihtoa seuraavana päivänä kuuntelimme ihmetellen, kuinka koko tehohoitohuone raikui, kun vauva imi innokkaasti tuttia. Pian hän alkoi käyttäytyä kuin terve vauva, vaikka noin korkeasta bilirubinista johtuvat aivovauriot ovat käytännössä palautumattomia.

Niinpä saimme moneen kertaan todistaa lapsen isälle ja huivipäiselle äidille, kuinka Jumala todella kuuli rukoukset ja toimenpide onnistui paremmin kuin voi odottaa, vaikkei  edes tarpeeksi verta ollut saatavissa. Moneen kertaan vanhempien luvalla rukoilimme yhdessä vauvan ympärillä, että hän todella toipuisi täydellisesti, ja saimme kertoa, kuinka kiitos ja kunnia tästä ihmeellisestä toipumisesta kuuluu Jumalalle.

Seuraavalla viikolla vauva voitiin kotiuttaa hyvävointisena, vaikka sairaalassa aiemmin  vastaavassa tilanteessa olleet potilaat olivat kuolleet.”

Teksti ja vauvakuva: Maria Karjalainen

Tule mukaan!

Syksystä 2018 alkaen Maria on toiminut omassa ammatissaan lastenlääkärinä lähetyssairaalassa vastasyntyneiden osastolla potilaita hoitaen ja paikallisia työntekijöitä opettaen.

  • Tutustu Mariaan ja lue lisää hänen työstään lähetyssairaalassa Etiopiassa tästä.
  • Rukoile Marian työn puolesta lähetyssairaalassa Etiopiassa.
  • Lahjoita Marian työhön joko kertalahjoituksella tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin.  Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin,  tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 21283

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Ritva ja Kimmo Juutilaisen Japaniin joulukuussa 1968. Siitä lähtien työ Japanissa on jatkunut keskeytyksettä tähän päivän

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotisjuhlakuva.

Kansanlähetyksen Japanin-työ 50 vuotta: Jumalan armon mahdollistamaa evankeliumin julistusta

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Ritva ja Kimmo Juutilaisen Japaniin joulukuussa 1968. Siitä lähtien työ Japanissa on jatkunut keskeytyksettä tähän päivän saakka. Työtä tehtiin ensin Norjan Luterilaisen Lähetyksen (NLM) työyhteydessä, vuodesta 1975 alkaen itsenäisesti. Vuodesta 1989 alkaen työtä on tehty yhteistyössä Länsi-Japanin ev.lut. kirkon kanssa. Varsinaisia lähetystyöntekijöitä on ollut yli 40.

Kansanlähetyksen työn kautta Japaniin on perustettu seitsemän seurakuntaa, joista usea on itsenäistynyt ja saanut japanilaisen pastorin.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen ja Kansanlähetyksen perustaman Ananin seurakunnan tuore evankelista, Kazuya Nakagawan. Kuva: Daniel Nummela.

Tällä hetkellä Japanissa on viisi lähettiä ja kuusi lähetyslasta. Työtä tehdään Nishinomiyan ja HAT-Koben seurakunnissa sekä raamattukoulussa ja teologisessa seminaarissa. Tuemme myös sekä taloudellisesti että muun muassa saarna-apua tarjoamalla Ananin ja Awajin seurakuntia, jotka ovat tänä vuonna  siirtyneet japanilaisten pastorien vastuulle. Työ on monipuolista, haastavaa ja innostavaa.

Lähetystyöntekijät Asako ja Lauri Palmu.

Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlia vietettiin 25.11. Kobessa Aotanin evankelisluterilaisen seurakunnan kauniissa kirkkosalissa. Paikalla oli lähes 130 juhlavierasta; niin suomalaisia, japanilaisia kuin norjalaisia sekä muita pohjoismaalaisia työn ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Suomesta vieraaksi olivat saapuneet lähetysjohtaja Mika Tuovinen, liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä vaimonsa Eilan kanssa, Omenapuu-lauluyhtye sekä vanhoja Japanin lähettejä: Lea ja Jorma Pihkala, Vuokko ja Timo Rämä sekä Vuokko Vänskä.

Asta Vuorinen (toinen oikealta) oli mukana vastaanottamassa juhlavieraita.

Mika Tuovinen ja lähetystyöntekijä Daniel Nummela.

Kansliapäällikkö Tetsuaki Ueda ja pastori Yushi Matsumura juhlahumussa.

Timo ja Vuokko Rämä tervehtivät Nagatan pariskuntaa.

Suomalaisten vieraiden yhteiskuva.

Juhla alkoi Japanin työalueen esimiehen Daniel Nummelan tervehdyksellä. Juhlan muissa puheenvuoroissa Jorma Pihkala avasi työn historiaa, Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti Rei Nagata kiitteli hyvästä yhteistyöstä ja Mika Tuovinen katsoi tulevaisuuteen pohtien muun muassa sitä, että myös Kansanlähetyksellä on yhä enemmän opittavaa japanilaisilta kristityiltä. Lauri Palmun juhlaan valmistama kuvaesitys konkretisoi työn historiaa ja auttoi näkemään, miten monet ihmiset ovat tehneet työtä Japanissa ja miten monipuolisesti sitä on tehty. Lähetyslapset esiintyivät ja Itä-Tokushiman seurakunnan jäsen Hiroko Tayama lauloi sellon ja pianon säestyksellä. Juhlatilaisuuden jälkeen oli yhteinen ruokailu, jonka yhteydessä esitettiin tervehdyspuheenvuoroja ja musiikkia.

Asako Palmu ja Mari Nummela juonsivat juhlan.

Jorma Pihkalan juhlapuhe Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Mika Tuovisen juhlapuhe Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Mika Tuovinen ja Rei Nagata vaihtavat lahjoja Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Lähettilasten lauluesitys.

”Me Japanin lähetit olimme kiitollisia juhlan jälkeen, kun monet halusivat juhlia kanssamme ja osoittaa siten tukensa työllemme. Iloitsin siitä, että juhlaan tuli monia vuosien varrella kohtaamiamme ihmisiä aina kielikoulun opettajistamme alkaen”, Mari Nummela pohtii.

Mari Nummela sekä Koben YWCA:n opettajia. Kuva: Daniel Nummela.

”Uskon, että työmme 50 vuoden historia perustuu yksin Jumalan armoon. Rukoilemme, että työ saa jatkua Jumalan siunauksessa myös seuraavat 50 vuotta ja kutsumme sinuakin mukaan tähän suureen tehtävään”, Mari päättää.

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotisjuhlan osanottajia.

Kiitos, että sinäkin olet Suuressa mukana.

Mari Nummela
Mari Nummela on toiminut lähetystyössä Japanissa vuodesta 2009 alkaen. Tällä hetkellä hän tekee seurakuntatyötä HAT-Koben seurakunnassa.

Jos kuvan yhteydessä ei ole mainittu muuta, ovat kuvat NLM:n lähetin Marius Bergersenin ottamia.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyölle Japanissa.

Huhtikuun alussa saimme katsella Japanissa asuntomme ikkunasta, miten Ananin kirkon viereisille pelloille ilmestyivät riisinviljelijät muokkaamaan peltojaan riisin istutusta varten. Monivaiheisen

Ananin kirkon risti riisipeltojen keskellä kutsuu kuulemaan Jumalan rakkaudesta japanilaisia kohtaan. Kuva: Sakari Valkama

Työssä riisipeltojen keskellä

Huhtikuun alussa saimme katsella Japanissa asuntomme ikkunasta, miten Ananin kirkon viereisille pelloille ilmestyivät riisinviljelijät muokkaamaan peltojaan riisin istutusta varten. Monivaiheisen muokkaustyön jälkeen oli aika istuttaa riisin taimet runsaan sadon toivossa. Välittömästi alkoi myös öinen, korvia huumaava sammakkojen kurnutuskonsertti veden täyttämillä pelloilla.

Työrupeamamme pienessä maaseutuseurakunnassa oli alkanut reilu vuosi aikaisemmin. Vuoden aikana olimme saaneet nähdä niin luonnon kuin kirkkovuodenkin kierron rikkaan moninaisuuden. Seurakunnassa olimme iloinneet konfirmaatiojuhlasta helluntaina, suomalaisen gospelyhtye MGtH:n upeasta konsertista ja lasten kesätapahtumasta heinäkuussa. Olimme muistelleet poisnukkuneita seurakunnan jäseniä pyhäinpäivänä, juhlistaneet Vapahtajamme syntymäjuhlaa monissa joulujuhlissa, ottaneet vastaan uutta vuotta juhlallisesti ja lopuksi viettäneet pääsiäistä ”Via Dolorosa” -pääsiäisvaelluksen tunnelmissa.

Seurakunnan nuorta väkeä leivontapuuhissa. Kuva: Arto Hukarin arkisto

Buddhalais-shintolaisen yhteiskunnan keskellä elävä seurakunta todistaa ristiinnaulitusta Kristuksesta monelle tavalla. Valaistu risti kirkon katolla, kirkosta sunnuntaina kuuluva virrenveisuu, seurakunnan ihmisten henkilökohtainen halu kutsua naapureitaan ja tuttujaan mukaan Raamatun sanoman äärelle ja monet muut asiat välittävät Jumalan kutsua.

Jumala toimii kaikkialla, sielläkin, missä kristittyjä on vain 0,7 prosenttia väestöstä.

Jumalanpalveluksen jälkeen aterioidaan yhdessä.
Kuva: Arto Hukarin arkisto

Eräänä arkipäivänä loppukeväästä kirkkoon polki pyörällään nuori mies, joka pälyili arkana ympärilleen ja kysyi, saisiko hän istua kirkossa. Sen jälkeen hän pyrähti kirkkoon muutaman kerran viikossa, luki Mangaraamattua ja teki muistiinpanoja. Kesäkuussa hän rohkaistui jumalanpalvelukseen ja raamattupiiriin. Sanoi etsivänsä Jumalaa. Jumalanpalveluksen uskontunnustus ja Isä meidän -rukous koskettivat häntä niin syvästi, että hän itki. Myös virret puhuttelevat häntä, mutta Raamattu tuntuu vielä vaikealta. Siksi hän lukee sarjakuvaraamattua, jossa kieli on yksinkertaista ja kuvat puhuvat. Hänen kaltaisiaan yksinäisiä, jotenkin ehkä kilpailuyhteiskunnan näännyttämiä nuoria miehiä ja naisia Japanissa on paljon.

Ananin seurakunta on olemassa siksi, että japanilaiset saisivat kohdata elävän Jumalan, pelastua pimeydestä valoon, kuolemasta elämään. Japanissakin saamme kylvää suuren sadon toivossa.

Kiitos, että sinäkin olet Suuressa mukana!

Arto Hukari


Mirja ja Arto Hukari ovat veteraanilähettipariskunta Tampereelta. Hukarit palvelivat maaliskuusta 2017 kesäkuun loppuun 2018 Ananin luterilaista seurakuntaa Japanissa. Heinäkuun alusta lähtien seurakuntaa hoitaa japanilainen evankelista Kazuya Nakagawa.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyölle Japanissa.

 

 

 

Lähetystyöntekijöiden määrä jatkoi nopeaa laskuaan vuonna 2017, kertoo Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaisema lähetystyöntekijätilasto. Vuosittain koottava tilasto mittaa Suomesta lähetettyjen lähetystyöntekijöiden

Nuorten keskuudessa on kasvamassa uusia lähetystyöntekijöitä joko kotimaahan tai ulkomaille. Kuvassa Kansanlähetysopiston kansainvälisyyslinjan opiskelija Awa tutustumassa avustustyöhön Kreikassa.

Lyhytaikainen lähetystyö vahvistuu edelleen

Lähetystyöntekijöiden määrä jatkoi nopeaa laskuaan vuonna 2017, kertoo Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaisema lähetystyöntekijätilasto. Vuosittain koottava tilasto mittaa Suomesta lähetettyjen lähetystyöntekijöiden lukumäärää, maantieteellistä jakautumista, työaloja ja työjaksojen pituutta.

Vuonna 2017 Suomesta lähetettiin maailmalle yhteensä 534 vähintään vuoden työjaksoon sitoutunutta lähetystyöntekijää.

Vuosien 2010–2017 aikana lähetystyöntekijöiden määrä on vähentynyt noin kolmanneksella. Ilmiö koskee suurimpia lähetysjärjestöjä. Helluntaiseurakuntien Fida Internationalin lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut noin kolmanneksella, kun taas  evankelisluterilaisen kirkon suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden määrä on lähes puolittunut kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana.

Keskisuurten lähetysjärjestöjen, kuten Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Lähetysyhdistys Kylväjän, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Suomen Vapaakirkon, lähettien määrä on pysynyt tasaisena.

Suomen lähetysneuvosto ry:n puheenjohtajan Timo Keskitalon mukaan pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrän vähentyminen kertoo lähetystyön muodon muutoksesta.

”Lähetysjärjestöt käyttävät entistä tietoisemmin rahavaroja yhteistyökirkkojen toiminnan rahoittamiseen ilman suomalaista lähetystyöntekijää”, hän sanoo.

Siinä missä pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrä on laskussa, lyhytaikainen alle kuuden kuukauden mittainen lähetystyön muoto jatkaa vahvistumistaan. Nuorten lähetystyön järjestöinä tunnetut Operaatio Mobilisaatio ja YWAM Finland ovat vahvoja lyhytaikaisessa lähetystyössä. Molemmilla järjestöillä oli 80 alle kuuden kuukauden työjaksoon sitoutunutta lähetystyöntekijää. Nämä luvut eivät sisälly kokonaistilastoon.

”Voimme otaksua, että uusia lähetystyöntekijöitä on edelleen kasvamassa ja tulossa mukaan pitkäaikaiseen työhön eri järjestöjen kautta. Monissa järjestöissä on nyt vahvistettu työtä Euroopassa”, Keskitalo havainnoi.

Lähetystyöntekijöiden määrällä mitattuna lähetystyö jatkuu vahvimmillaan Aasiassa, jossa suurin suomalainen lähetysjärjestö on Fida. Afrikassa suurin suomalainen lähetysjärjestö on Suomen Lähetysseura. Euroopassa Fida on ylivoimaisesti suurin järjestö. Muissa maanosissa kaikkien järjestöjen työ oli hyvin vähäistä.

Lähetystyöntekijöiden määrä itsessään ei kerro lähetysjärjestöjen volyymista. Tilastossa ei esimerkiksi näy medialähetystyön toiminta koko laajuudessaan, jota medialähetysjärjestöt mittaavat palautekontakteilla, huomauttaa Keskitalo.

”Tämän tilaston ulkopuolelle jää se laaja lähetystyö, jota tekevät tavalliset seurakuntalaiset tavoittaessaan toisen kielen, uskonnon ja kulttuurin ihmisiä Suomessa.”

Vuonna 1919 perustetun Suomen lähetysneuvosto ry:n tarkoituksena on edistää lähetystyötä tekevien yhteisöjen keskinäistä yhteyttä ja lähetysasiaa Suomessa. Siihen kuuluu 30 lähetystyötä tekevää kirkkoa, kristillistä yhteisöä ja lähetysjärjestöä

Lisätiedot:

Timo Keskitalo
Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja
info@lahetysneuvosto.fi
timo.keskitalo@patmos.fi
050-3688 077

”Lähetystyön kannalta on hyvä, jos saamme sellaisia työntekijöitä, jotka voivat palvella uskollisesti vuosien ajan”, toteaa aluekoordinaattori Juhani Koivisto. Lähetystyöntekijöiltä toivotaan

Lähtisinkö lähetystyöhön?

”Lähetystyön kannalta on hyvä, jos saamme sellaisia työntekijöitä, jotka voivat palvella uskollisesti vuosien ajan”, toteaa aluekoordinaattori Juhani Koivisto. Lähetystyöntekijöiltä toivotaan mahdollisuutta olla työssä noin kahdeksan vuotta lähetyskurssin jälkeen.

Kansanlähetyksellä on menossa haku vuoden 2019 lähetyskurssille. Hakuaika jatkuu 15.9.2018 saakka. Lähetyskurssin jälkeen työtehtävät odottavat maailmalla.

”Lähetysalueet poikkeavat suuresti toisistaan. Niillä puhutaan eri kieliä ja toiset alueet ovat avoimempia kuin toiset”, Koivisto kertoo. Lähetystöntekijän vahvuuksiin kuuluu henkilökohtainen kristillinen usko, ymmärrys evankeliumin ainutlaatuisuudesta, hyvä henkinen, hengellinen ja fyysinen terveys, sekä sosiaaliset taidot, joustavuus ja paineensietokyky.

”Lähetystyö on toisaalta samanlaista kuin hengellinen työ on täällä kotimaassakin. Kuitenkin on myös merkittäviä eroja. Jokainen joutuu käyttämään vierasta kieltä, joka ei ole hänen äidinkielensä. Työtä tehdään vieraassa kulttuurissa, jossa työntekijä on aina jollakin tavalla vieras, tai hän ei niin hyvin tunne kulttuuria kuin paikalliset.”

Koivisto  tuo esiin myös sen, että monin paikoin yhteiskunta lähetysalueilla on epävakaampi kuin Suomessa. Turvallisuustilanteet elävät koko ajan ja tarvitaan mukautumista, joustamista ja paineensietokykyä.

”Lähetystyö on olemukseltaan kristillisen seurakunnan, kirkon tehtävä – ei siis kenenkään yksityisen oma yritys”, Juhani Koivisto luonnehtii.

Lähetystyön olemuksen tähden jokainen lähtijä tarvitsee lähettäjän, eli taustajoukon, joka tukee työtä ja työntekijää monin tavoin. Tukea tarvitaan monissa asioissa. Kansanlähetys lähetysjärjestönä huolehtii työntekijöiden työoloista sekä terveydenhuollosta. Lähetin kannatusrengas kantaa taloudellista vastuuta ja rukoilee lähetin, työn ja työalueen asukkaiden puolesta. Lähetin taakse tarvitaan 200–300 tukijaa, jotka rukoilevat ja mahdollisuuksiensa mukaan antavat varoistaan työn kulujen kattamiseksi.

Kuinka voisi varmistua omasta kutsustaan lähetystyöhön?

”Voi rukoilla asian puolesta ja tulla keskustelemaan Ryttylään (Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen) asiasta – siinä voi arvioida asiaa puolin ja toisin. Voi myös lähteä lyhytaikaiseen lähetystyöhön 3–6 kuukaudeksi Kansanlähetysopiston Kansainvälisyyslinjan kautta”, Koivisto kertoo mahdollisuuksista saada selvyyttä kysymykseen.

 
Kuuntele tästä Radio Dein 1.9.2018 lähettämä Raamattuavain Extran ohjelma Lähtisinkö lähetystyöhön? Mukana Juhani Koivisto, Ari Malmi ja Maija-Liisa Kutvonen

Kuuntele lisää Raamattuavain Extran ohjelmia avaimia.net kanavalta.

Kansanlähetyksen Lähetyskurssin 2019 hakuaika 15.9.2018 saakka. Yhteydenotot Timo Tuikka, 044 5651 391


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijon rukouskirje tästä linkistä.

 

 

Lähetystyöntekijä Arni Hukari Japanista osallistuu Run for Missions -juoksuhaasteeseen Tampereella 25. elokuuta juoksijoiden tsemppaajana ja Kansanlähetyksen ”urheilutoimittajana”. Arni ja Eeva

Kuva: Philippe Gueissaz

Arni Hukari tsemppaa Run for Missions -juoksuhaasteessa Tampereella

Lähetystyöntekijä Arni Hukari Japanista osallistuu Run for Missions -juoksuhaasteeseen Tampereella 25. elokuuta juoksijoiden tsemppaajana ja Kansanlähetyksen ”urheilutoimittajana”. Arni ja Eeva Hukari tulivat ensimmäisen Japanin-työkautensa jälkeen Suomeen keväällä 2018 ja tapaavat tämän kotimaan jaksonsa aikana lähettäjiään eli  nimikkoseurakuntien ja Kansanlähetyspiirien edustajia sekä lähetysystäviä. Lisätietoja Hukareiden työstä Japanissa voit lukea tästä.

Run for Missions -juoksuhaasteella haastamme mukaan kaikkia lähetystyöstä ja urheilusta kiinnostuneita. Kansanlähetys on mukana jo toisen kerran tapahtumassa, joka järjestetään  Tampereen maratonin yhteydessä. Sansan ja Kansanlähetyksen lisäksi Run for Missions -juoksuhaasteeseen osallistuvat myös Kylväjä ja Suomen Lähetysseura. Myös Sinä voit osallistua juoksuhaasteeseen haluamallasi tavalla:

Tule mukaan!

  • Kannusta Sinäkin juoksijoita lahjoitamalla haluamaasi kohteeseen. Katso juoksijat ja lahjoituskohteet tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 70616. Yleinen tuki kohdistetaan Haveristen työlle Bulgariassa.
  • Rukoile, että tämän tapahtuman kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää!
  • Tule Tampereelle 25.8.2018 klo 11.00  kannustamaan juoksijoita yhdessä Arnin kanssa ja heiluttamaan Run for Missions -viirejä.  Mukana Ratinan stadionilla on tänä vuonna Arnin lisäksi myös Donkki-aasi.

    Kuvassa Iida Hovi, Joonas Kohvakka ja keskellä Donkki-aasi. Kuva: Harri Turunen, Medialinja