Avainsana-arkisto: lähetystyöntekijä

Lähetystyöntekijä, lastenlääkäri Maria Karjalainen kirjoittaa: ”Kun saavuin  sunnuntaina pääkapupungista Soddon sairaalalle, sinne oli juuri otettu potilaaksi viiden päivän ikäinen vauva, jolle oli aloitettu valohoito

Kuva: Philippe Gueissaz

Yöllinen ihme Etiopiassa

Lähetystyöntekijä, lastenlääkäri Maria Karjalainen kirjoittaa: ”Kun saavuin  sunnuntaina pääkapupungista Soddon sairaalalle, sinne oli juuri otettu potilaaksi viiden päivän ikäinen vauva, jolle oli aloitettu valohoito
keltaisuuden vuoksi. 

Kuva: Maria Karjalainen

Maaseutusairaalassa ei sunnuntaisin ole saatavissa keltaisuudesta kertovaa bilirubiinikoetta. Niinpä vasta seuraavana päivänä näin vauvan ja bilirubiinituloksen, joka oli äärimmäisen korkea, 830. Normaalisti jo puolet tuosta arvosta olisi hyvin huolestuttava.

Ainoa vaihtoehto vauvan hoitamiseksi oli siten vaihtaa tämän veri. Toisin kuin Suomessa, Etiopiassa moni ei luovuta verta, ja varsinkin maaseudulla luovutettua verta on yleensä vaikeaa saada. Lopulta samana iltana löytyi kuitenkin puolet tarvitsemastamme verimäärästä.

Toimenpidettä suunniteltaessa huomasimme vauvan navan olevan erittäin tulehtunut, joten verta ei voitu vaihtaa tavalliseen tapaan napasuonten kautta. Rukoilimme yhdessä, ja ihmeellisesti vaillinaisilla välineillä ikään kuin sokkona onnistui saada vauvan käsiin kanyylit, joiden kautta saimme toimenpiteen yön mittaan tehtyä.

Keskellä yötä siis teimme muutaman tunnin kestävän verenvaihdon riittämättömällä määrällä verta. Sokkona laittamani valtimokanyyli toimi paremmin kuin koskaan, ja niinpä jatkuvasti toimenpiteen aikana kiitimme Jumalaa siitä, miten ihmeellisen hyvin suoritus onnistui! Samalla osaston työntekijät olivat innoissaan voidessaan oppia, kuinka tuo elintärkeä toimenpide tehdään.

Sairaalahoitoon tullessa vauvalla oli jo aivojen vaurioitumisesta kertovia merkkejä. Kuitenkin jo  verenvaihtoa seuraavana päivänä kuuntelimme ihmetellen, kuinka koko tehohoitohuone raikui, kun vauva imi innokkaasti tuttia. Pian hän alkoi käyttäytyä kuin terve vauva, vaikka noin korkeasta bilirubinista johtuvat aivovauriot ovat käytännössä palautumattomia.

Niinpä saimme moneen kertaan todistaa lapsen isälle ja huivipäiselle äidille, kuinka Jumala todella kuuli rukoukset ja toimenpide onnistui paremmin kuin voi odottaa, vaikkei  edes tarpeeksi verta ollut saatavissa. Moneen kertaan vanhempien luvalla rukoilimme yhdessä vauvan ympärillä, että hän todella toipuisi täydellisesti, ja saimme kertoa, kuinka kiitos ja kunnia tästä ihmeellisestä toipumisesta kuuluu Jumalalle.

Seuraavalla viikolla vauva voitiin kotiuttaa hyvävointisena, vaikka sairaalassa aiemmin  vastaavassa tilanteessa olleet potilaat olivat kuolleet.”

Teksti ja vauvakuva: Maria Karjalainen

Tule mukaan!

Syksystä 2018 alkaen Maria on toiminut omassa ammatissaan lastenlääkärinä lähetyssairaalassa vastasyntyneiden osastolla potilaita hoitaen ja paikallisia työntekijöitä opettaen.

  • Tutustu Mariaan ja lue lisää hänen työstään lähetyssairaalassa Etiopiassa tästä.
  • Rukoile Marian työn puolesta lähetyssairaalassa Etiopiassa.
  • Lahjoita Marian työhön joko kertalahjoituksella tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin.  Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin,  tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 21283

Kuvassa Mekane Yesus -kirkon ulkolähetystyön johtaja kertoo unelmistaan. Addis Abeban aamu valkenee viileänä ja tuulisena. Kun odottelen kyytiä Mekane Yesus

Mekane Yesus -kirkon ulkolähetystyön johtaja kertoo unelmistaan.

Lähetystyötä Etiopiaan ja Etiopiasta

Kuvassa Mekane Yesus -kirkon ulkolähetystyön johtaja kertoo unelmistaan.

Addis Abeban aamu valkenee viileänä ja tuulisena. Kun odottelen kyytiä Mekane Yesus -kirkon partnerikokoukseen, siirryn pihan aurinkoiselle puolelle. Kansanlähetyksen vierastalon pihapiiriä ihmettelee kanssani pari kissaa, joiden mouruaminen kuulemma aina joskus pitää asukkaita hereillä. Minä en tiedä siitä mitään; pitkän lentomatkan jälkeen uni on maittanut!

Mekane Yesus -kirkon partnerikokouksessa jaetaan tänään ajatuksia siitä, mitä yhteistyö lähetysjärjestöjen ja kirkon välillä on historiassa ollut, mitä se on nyt ja mitä se voisi olla. Lähetystyössä olemme tottuneet ”viemään apua”, jotta pieni vastaanottava ulkomainen kirkko kasvaisi. Kun ulkomainen kirkko on jo kasvanut siihen vaiheeseen, jossa Mekane Yesus on, se tietää jo itse, minkälaista apua se tarvitsee.

Partnerikokouksen parhaat tulokset syntyvät puheensorinasta kahvitauoilla.

Partnerikokouksen parhaat tulokset syntyvät puheensorinasta kahvitauoilla.

Mekane Yesus -kirkko on jo vuosikymmenien ajan ollut aktiivinen sisälähetyskirkko. Vuoden 2016 aikana se perusti 241 uutta seurakuntaa. Vaikka oman maan sisällä on valtavia haasteita, kirkossa on herätty myös ulkolähetystyön merkitykseen. ”Jumalan suunnitelma on sellainen,” sanoo kirkon ulkolähetystyön johtaja Wondimu. ”Jokaisen kirkon kuuluu evankelioida sekä kotimaassaan että ulkomailla.”

”Me olemme erityisesti suuntautuneet työhön muslimien parissa, koska meillä on siitä kokemusta omassakin maassamme. Perehdymme parhaillaan sellaisiin maihin, joissa on kontakteina valmiiksi paljon etiopialaissyntyisiä asukkaita,” Wondimu kertoo.

Mekane Yesus –kirkolla onkin tällä hetkellä 15 lähetystyöntekijää oman maan rajojen ulkopuolella yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Wondimun mainitsemat etiopialaisten lähettien kohdemaat ovat suomalaiselle eksoottisia – ei heti tulisi itselle mieleen lähettää tai lähteä juuri niihin. Varmaan siksikin kunkin maan kristityillä on oma vastuunsa Jumalan suuressa suunnitelmassa.

Kansanlähetyksen yhteistyökirkko Mekane Yesus partnereiden kokous

Paikallisia ja vieraita partnerikokouksessa.

Kirkon presidentti Wakseyom esittää vielä toiveenaan, että yhteistyötä ei tehtäisi minkään kirkon – ei edes hänen oman kirkkonsa – hyväksi vaan aina Jumalan valtakunnan parhaaksi; yhdessä kysyen Jumalan tahtoa, yhdessä osasena Jumalan rakkautta maailmaa kohtaan.

Partnerikokouksen päätteeksi kiitetään järjestelytoimikuntaa, joista monet ovat palvelleet tehtävässään jo vuosia. Myös Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen saa kiitokset, kukkakimpun, muistoesineen ja raikuvat aplodit.

Lähetystyö_Etiopiassa_Kansanlähetys_Kuva 3_Pirkon kiittäminen

: Pirkko Tuppurainen (kuvassa oikealla) saa kiitokset työstään kokouksen järjestämiseksi.

Etiopian köyhä kristikansa kantaa vastuutaan lähetystyöstä. Meillä suomalaisilla on oma vastuumme. Tervetuloa mukaan!

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Lue Annen Etiopian matkasta:
Etiopiassa juhlitaan lähetystyön isoa kuvaa.
Kirkkoreissulla Etiopiassa.
Elämänmakuinen lähettikokous.
Pippuripuun alla Etiopiassa.
Kahvia ja kasvua Etiopiassa.

Lahjoita tähän työhön:


Viimsin kunta Virossa kiitti vuonna 2014 Kansanlähetyksen lähetystyöntekijää Kirsti Malmia aktiivisesta lähetystyöstä. Malmi vastaanotti kiitoskirjan 19. helmikuuta kunnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Hänen

Kiitokset kuuluvat meille kaikille: esirukoilijoille, lähettäjille, työtovereille ja paikallisille kristityille, lähetystyöntekijä Kirsti Malmi toteaa iloisena saamastaan kiitoskirjasta.

Viimsin kunta kiitti aktiivisesta lähetystyöstä

Viimsin kunta Virossa kiitti vuonna 2014 Kansanlähetyksen lähetystyöntekijää Kirsti Malmia aktiivisesta lähetystyöstä. Malmi vastaanotti kiitoskirjan 19. helmikuuta kunnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Hänen kauttaan kiitokset saivat myös esirukoilijat, lähettäjät, työtoverit ja paikalliset kristityt.

Viimsin kunnan kiitoskirjan aktiivisesta panoksesta kunnan ja kuntalaisten toiminnan hyväksi sai yhteensä seitsemän henkeä.  Muut palkitut olivat edistäneet eri tavoin kulttuuria, harrastustoimintaa ja viimsiläistä identiteettiä.

Pienillä kohtaamisilla voi olla suuri merkitys

Kirsti Malmin saama kiitoskirja liittyi edellisen syksyn kirkkopäivien järjestelyyn. Malmi oli mukana ohjelman suunnittelussa ja tapahtuman aikana nokipannukahvien keittämisessä.
– Nokipannukahvin tarjoilu oli ehkä kaikkein näkyvin kutsu alueen asukkaille tapahtumaan. Sininen telttakatos, ”Kotikirkko kutsuu!” -banneri, nuotio ruosteenruskeassa tynnyrissä ja
nokiposkiset pannut viriteltiin esiin 13 kertaa, Kirsti Malmi kertoi.

Viimsin kunta oli mukana järjestämässä tätä viikon kestänyttä tapahtumaa yhdessä kolmen luterilaisen seurakunnan ja vapaaseurakunnan kanssa.
– Kokemuksemme on, että virolaiset vierastavat päällekäyvää evankelioimista kaduilla, eivätkä hevillä tule kirkkoon. Uskomme, että Jumala tekee kutsuvaa työtään pienten kohtaamisten kautta ja ne voivat olla yksi askel lähemmäs Hänen rakkauttaan.

Kirkkopäivät järjestettiin vuonna 2014 Viimsissä ensimmäistä kertaa. Kunta on toivonut, että tapahtumasta voisi tulla perinne.

Katso Viimsin kirkkopäivien kutsuvideo tästä.

Julkaisu käyttäjältä EELK Misjonikeskus.

Kuvassa vasemmalta Ananin kirkko, Taija Liivola ja Anne Tuovinen Kierroksellani Kansanlähetyksen Japanin lähettien luona olen ehtinyt Liivoloille Shikokun saarelle. Tämä

Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa

Kuvassa vasemmalta Ananin kirkko, Taija Liivola ja Anne Tuovinen

Kierroksellani Kansanlähetyksen Japanin lähettien luona olen ehtinyt Liivoloille Shikokun saarelle. Tämä ympäristö kantaa pitkää ja kunniakasta työmme historiaa. Täällä ensimmäiset Japanin lähettimme Lea ja Jorma Pihkala perustivat seurakunnan Yoshinogawaan, Vuokko ja Seppo Vänskä Ananiin, Pirkko ja Sakari Valkama Itä-Tokushimaan.

Kansanlähetyksen työ alkoi Shikokun saarella Pihkaloiden voimin vuonna 1974. Matkan varrella pioneerilähettiperheet tavoittivat japanilaisia kaikin mahdollisin tarjolla olevin keinoin.

Nyt Ananin pappilaa emännöi vuorostaan Taija Liivola, joka miehensä Henryn kanssa aloitti ensimmäisen työkautensa Japanissa vuonna 1981. ”Noihin aikoihin täällä maaseutukaupungeissa ei ollut muita ulkomaalaisia kuin lähetystyöntekijät. Ihmiset halusivat tutustua meihin; saimme kutsuja mitä kummallisimpiin tilaisuuksiin. Mihin tahansa menimmekin mistä tahansa puhumaan, niin keksimme keinon kertoa myös evankeliumi. Kun esimerkiksi saimme tilaisuuden opettaa koululaisille kansainväli-syyskasvatusta, aloitimme Japanin lipun auringosta ja vertasimme siihen, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden lipuissa on risti. Miksi, mitä risti tarkoittaa?” Taija Liivola kertoo.

Luovuutta japanilaisten tavoittamiseen tarvitaan vielä nykyäänkin. Taijan bravuuri on suomalaisen ruuan piiri.

Ruoka ja lähetystyö

Näin houkutteleva on Taijan ruokapiirin mainos.

Toiset kaksi lähettiemme Shikokun saarelle perustamaa seurakuntaa on jo luovutettu paikallisen pastorin huostaan. Taija Liivola lähtee ystävällisesti oppaakseni, jotta pääsen tutustumaan Itä-Tokushiman kirkkoon, jota nykyään isännöi pastori Ogano.

Tokushima Japani

Itä-Tokushiman kirkon alttari.

Pastori Ogano ja hänen vaimonsa ottavat meidät vastaan monin kumarruksin. Vietettyäni Japanissa jo lähes viikon osaan kumartaa takaisin sekä astua eteisessä siististi ulos kengistäni ja suoraan sisätohveleihin. Ogano-sensei kertoo, että seurakunnassa on lapset mukaan lukien kaksisataa jäsentä. Jumalanpalveluksiin osallistuu keskimäärin neljäkymmentä henkeä. Japanin oloissa tämä osallistumis-prosentti huolestuttaa; lienevätkö muuttaneet toiseen kaupunkiin vai mitä on käynyt?

Mielessäni mietin, miten iloissaan olisi se suomalainen kirkkoherra, jonka seurakunnan jäsenistä 20 prosenttia osallistuisi jumalanpalveluksiin. Täällä huolen selittää toisenlainen lähtökohta: Japanissa jokainen kristityksi kastettu on tehnyt tietoisen päätöksen valita tie, joka todennäköisesti tuo heille vaikeuksia lähisuvun kanssa ja työpaikalla. Kukaan ei kuulu kristilliseen kirkkoon sattumalta.

Japanilaiset kristityt

Pastori Ogano vaimonsa kanssa Itä-Tokushiman kirkossa.

Kirkon seinällä on kunniataulu, jossa on seurakuntaa palvelleiden lähetystyön-tekijöiden valokuvia. Tunnistan siitä nuorempina painoksinaan toistakymmentä tuttua ihmistä, Ryttylässä Kansanlähetysopiston pihapiirissä monta kertaa vastaan tulleita, sekä aikuisia että lähettilapsia. Tämä ei ole enää historiaa vaan elämää; lähetystyötä ja sen konkreettisia tuloksia.

Lähtiessä saan pastorilta lahjaksi CD-levyn, jossa yksi seurakunnan jäsenistä laulaa ja pastorin rouva säestää. Ymmärrän ottaa sen vastaan kahdella kädellä ja syvään kumartaen, kuten maassa on hyvänä tapana. Samalla nolostun kuten myös Taija vieressäni: kuinka tulimmekaan kiireissämme lähteneeksi tälle vierailulle ilman tuliaisia? Ehkäpä ulkomaalaiset saavat vielä tämän kerran anteeksi kummalliset tapansa tai niiden puutteen. Pastori Ogano kertoo vielä, miten kiitollisia he rouvan kanssa ovat siitä, että suomalaiset lähetyksen ystävät rukoilevat Japanin kristittyjen puolesta.

Rukoilethan sinäkin? Voit myös tukea taloudellisesti Liivoloiden työtä Ananin seurakunnassa.

Japanin kiertueen eteläisessä kääntöpisteessä

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

Seuraa Anne Tuovisen Japanin matkaa:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.

HAT-Koben seurakunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja vaihteleva joukko jumalanpalveluksiin osallistuvia. Sunnuntaiaamu japanilaisella kerrostaloalueella valkenee kirkkaana, minun kannaltani kuusi tuntia

HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa

HAT-Koben seurakunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja vaihteleva joukko jumalanpalveluksiin osallistuvia.

Sunnuntaiaamu japanilaisella kerrostaloalueella valkenee kirkkaana, minun kannaltani kuusi tuntia totuttua aikaisemmin. Tänään onkin jännittävä päivä; pääsen ensimmäistä kertaa elämässäni japaninkieliseen jumalanpalvelukseen! Kiertueellani Kansanlähetyksen Japanin lähettien luona olen ehtinyt Nummelan perheen vieraaksi.

Lähetystyö Japanissa Koben kaupungissa

Tänään täällä: Koben kaupunkikuvaa.

HAT-Koben seurakunta on nuorin sekä Kansanlähetyksen Japanin työn että Länsi-Japanin ev.lut. kirkon seurakuntien joukossa. Se on perustettu vuonna 2008 ja kokoontuu vuokratussa katutason tilassa kävelykadun varrella. Seurakuntaa on sen perustamisesta asti hoitanut joku Kansanlähetyksen läheteistä, elokuusta 2016 alkaen Daniel ja Mari Nummela. Alue on jälleenrakennettu Koben maanjäristyksen jälkeen ja saanut silloin toiveikkaaksi nimekseen HAT – happy active town.

Iloiselta ja aktiiviselta vaikuttaa myös tänä aamuna jumalanpalvelukseen kokoontunut pieni lauma. Yhteislaulu kaikuu reippaasti. Daniel Nummela saarnaa päivän aiheesta, joka on Jumalan hyväksyntä. ”Jumala ei tahdo pahoille ihmisille pahaa eikä hyville ihmisille hyvää. Jumalan rakkaus meihin ei määräydy sillä perusteella, mitä olemme tai teemme itsessämme”, hän sanoo. ”Jokainen ihminen on Jumalalle rakas.”

Lähetystyöntekijän saarna

Daniel Nummela saarnavuorossa HAT-Koben seurakunnassa.

Täällä Japanissa hyväksyntä onkin iso asia, kun kilpailuhenkinen ja suorituskeskeinen kulttuuri painaa ihmiset oravanpyörään, jossa toiset pärjäävät ja toiset vaipuvat epätoivoon. Daniel Nummela saarnaa Jumalan hyväksynnästä, joka tulee Jeesuksen kautta. Saarnan jälkeen tunnustamme uskomme yhteen ääneen, minä suomeksi ja muut japaniksi. Olen ylpeä, että pääsen loppuun ihan yhtä aikaa muiden kanssa.

Kolehtia varten olen saanut kirkon ovella tullessani kauniin ja värikkään paperitaskun, johon sopii sujauttaa mielensä mukainen seteli. Eipä tarvitse miettiä, mitä vieruskaveri setelini koosta ajattelee! Tänä sunnuntaina ei omastani antaminen ole vaikeaa, kun kymmenentuhannen jenin seteleitä lompakossani tunnen olevani rikas ihminen.

Jumalanpalveluksen päätteeksi saan kertoa terveiseni Kansanlähetykseltä ja Suomen kristityiltä. Jaan iloni siitä, että saamme tulla yhteen palvelemaan Jumalaa eri puolilla maailmaa – Japanissa jopa ensimmäisten joukossa, kun minun Eurooppani vielä nukkuu. Kerron, että Suomessa ystävät rukoilevat Japanin kristittyjen ja tämänkin seurakunnan puolesta.

Lähetystyöntekijä

Tuon lämpimät terveiset Suomesta tulkkinani lähetystyöntekijä Mari Nummela.

Kirkkokahvilla vallitsee vilkas puheensorina. Seurakuntalaiset kertovat vuorotellen, miten ovat löytäneet Raamatun ja tien seurakuntaan. Taustalla on lapsena tavattuja innostuneita kristittyjä, kristillisiä radio-ohjelmia, gideonien jakamia Raamattuja. Jumalan tavat ihmisten kutsumiseen ovat moninaiset. Joskus saamme olla sen kutsun välikappaleina itsekin.

Lähetystyöntekijöiden ammatti on kutsuminen, Jumalan sanan ja hyväksynnän tarjoaminen. Tule sinäkin mukaan tähän kaikkein tärkeimpään tehtävään! Voit tukea Nummeloiden työtä ja tilata heidän uutiskirjeensä tämän sivun linkeistä.

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

Lahja Mari ja Daniel Nummelan työhön

Lahjoita tähän työhön:


Seuraa Anne Tuovisen Japanin matkaa:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.

Tallenna

Ensi viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä on esillä lähetystyön koko kirjo. Entiset, nykyiset ja tulevat lähetystyöntekijät ovat mukana melkein jokaisessa ohjelmanumerossa ja

Kansanlähetyspäivien lähetysnäyttelystä voi ostaa eksoottisia tuliaisia. Kuva Anne Lepikko

Lähetystyön värikkyyttä Kansanlähetyspäivillä

Ensi viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä on esillä lähetystyön koko kirjo. Entiset, nykyiset ja tulevat lähetystyöntekijät ovat mukana melkein jokaisessa ohjelmanumerossa ja lähetystyö näkyy, tuoksuu, kuuluu ja maistuu tapahtumassa.

Kansanlähetyspäivien lähetysnäyttely on perinteisesti se paikka, missä voi kuulla uusimmat uutiset kaukaisilta työalueilta sekä tavata lähettejä ja lähettäjiä.  Tänä vuonna tutustumiskierros alkaa lähetyspiknik-teltalta, jatkuu Lähetyskeskuksen lähetysnäyttelyyn ja päättyy lähetysbasaariin.

Lähetyspiknik-teltassa voi kirjoittaa rukoustervehdyksen lähetille ja kiinnittää sen rukousseinälle. Siellä on myös Viron lähetti Kirsti Malmin ideoima lähetysaiheinen palapeli ja eksoottisia piknik-maistiaisia Etu-Aasiasta, Etiopiasta ja Japanista. Lähetystietämystään voi testata osallistumalla Missiovisaan. Teltan vieressä olevalla ulkolavalla pääsee esittämään läheteille kysymyksiä ja kuulemaan tarinoita kentiltä. Teltan vieressä voi juoda nokipannukahvit virolaiseen tapaan. Lapsenmielisillä on mahdollisuus lennättää leijaa lähetyksen hyväksi.

Lähetysbasaari on pullollaan kaikkea mielenkiintoista ihasteltavaa.  Sieltä voi tehdä löytöjä ja ostaa tuliaisia. Sieltä löytyy myös Suuressa mukana -tuotteet. Basaarista ostettu tuote voi toimia myös pienenä muistutuksena lähetystyön ja rukouksen tärkeydestä.