Avainsana-arkisto: piispa

Pietarin Pyhän Annan kirkko oli ollut ilman kattoristiä noin 80 vuotta.  Kirkon 239. syntymäpäivänä  27. lokakuuta juhlittiin uuden ristin vihkimistä.

Koulun numero 239 oppilaat antoivat Pyhän Annan kirkolle joukkohalauksen. Kuva: Natalja Vanina

Pietarilainen kirkko sai uuden torniristin ja ison halauksen

Pietarin Pyhän Annan kirkko oli ollut ilman kattoristiä noin 80 vuotta.  Kirkon 239. syntymäpäivänä  27. lokakuuta juhlittiin uuden ristin vihkimistä. Sen toimitti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi yhdessä Pietarin lääninrovasti Ivan Hutterin kanssa.

– Julistakoon tämä risti voitosta Kristuksessa ja puhutelkoon ihmisten sydämiä ymmärrettävällä rakkauden kielellä, sanoi piispa Kuukauppi vihkitilaisuudessa.

Pietarin Pyhän Annan kirkko on saanut uuden torniristin. Kuva: Liliann Keskinen

Ennen torniristin vihkimistä luettiin Pietarin kuvernöörin lähettämä onnittelutervehdys. Samassa yhteydessä lausui onnittelusanat myös viereisen koulun numero 239, joka on entinen Annan seurakunnan kirkkokoulu, rehtori Maksim Pratusevitsh.

Aikaisemmin päivällä tuon viereisen koulun oppilaat olivat käyneet antamassa kirkolle onnitteluhalauksen. Vihkimistä seurasi juhlakonsertti, jonka aikana torniristi asennettiin paikoilleen.

Piispa Aarre Kuukauppi toivoo, että Pyhän Annan kirkon uusi kattoristi julistaa voitosta Kristuksessa. Kuva: Liliann Keskinen

Annan seurakunta keräsi varoja tähän projektiin pääosin nettikeräyksen avulla. Lahjoittajia oli viitisensataa, ja tavoitteeksi asetettu noin 5 800 euroa kerättiin reilussa kuukaudessa. Seurakunta on hyvin kiitollinen kaikille lahjoittajille ja myös muusikoille, jotka osallistuivat konserttiin palkkioitta.

Teksti: Liliann Keskinen

Kirjoittaja ja hänen miehensä Hannu Keskinen ovat työskennelleet vuodesta 2013 alkaen Pietarissa. Sitä ennen he tekivät lähetystyötä Virossa. Tilaa Keskisten uutiskirje täältä.

Voit tukea heidän työtään kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 21306.

Jumalan siunausta elämääsi!

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

Piispa Matti Repo siunasi avustajineen viisi uutta lähetystyöntekijää Hausjärven kirkossa. Kuvassa oikealta lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, piispa Matti Repo, apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Juhlavuoden erityisjuhla

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

”Isä lähettää Pojan, Poika lähettää kirkkonsa ja rukoilee Isää lähettämään sille Pyhän Hengen. Tätä kolmiyhteisen Jumalan toimintaa kutsutaan nykyään teologiassa Jumalan lähetykseksi, missio dei. Jumalalla on lähetys, johon kirkko ottaa osaa.”

Piispa jatkoi, että lähetystyö ei ole ihmisten keksimää toimintaa tai harrastus, jonka jotkut muita hartaammat uskovat ottavat omakseen.

”Lähetystyö on Jumalan omaa työtä, johon Kristuksen kirkko osallistuu Pyhän Hengen voimassa. Kun lähetys on Jumalan työtä, sen tuloksetkin ovat Jumalan Hengen vaikutusta.”

 

Juhlalliseen jumalanpalvelukseen Hausjärven kirkossa osallistui noin sata henkeä. Kuva: Philippe Gueissaz

Piispa varoitteli uusia lähetystyöntekijöitä turhautumisesta, jos työn tuloksia ei heti ala näkyä.

”Emme voi tutkia Jumalan suunnitelmia. Arvailun sijasta tulee pysyä uskollisina ja jatkaa Kristuksesta todistamista sanoin ja teoin. Meidän tulee jatkaa sen osoittamista, että Jumala on hyvä ja että hänessä on maailman toivo. Onneksi työllämme on suuri tukija, nimittäin Herra Kristus itse. Hän rukoilee puolestamme.”

Kolmiyhteisen Jumalan lähetys ilmenee piispan mukaan ihmisten keskinäisessä yhteydessä, joka heijastaa Jumalan ja Jeesuksen yhteyttä.

”Me olemme yhdessä lähettämässä ja lähtemässä, sillä meillä on yhteinen tehtävä maailmassa Kristuksen todistajina. ”

Lue piispa Revon saarna kokonaisuudessaan täältä.

Juhlavuoden erityisryhmä

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä tarjottiin kirkkokahvit ja vietettiin lähetysjuhlaa.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kuvaili puheessaan Kansanlähetyksen 50-vuotispäivän aattona järjestön syntyhetkiä.  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että heti perustamiskokouksessa päätettiin aloittaa lähetystyöntekijöiden koulutus viipymättä. Ensimmäiset lähetit lähetettiinkin työhön jo vuonna 1968.

Lähetystyöhön siunattavia Tuovinen kutsui juhlavuoden erityisryhmäksi.
”Olette osa Kansanlähetyksen 50-vuotiasta jatkumoa. Mutta lähetystyön jatkumo on pidempi.”

Apostolien teoissa kerrotaan Antiokian seurakunnasta, joka Tuovisen laskelman mukaan lähetti neljäkymmentä prosenttia työvoimastaan lähetystyöhön.
”Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Kirkko on aina lähettänyt parhaat voimansa viemään evankeliumia kaikille kansoille.”

Lähetystyöhön lähtemiseen tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen kutsu.
”Pyhä Henki kutsuu ihmisten auttamiseen ja maailman evankelioimiseen. Hän antaa sisäisen kutsun ja ulkoisen kutsun. Teillä on nämä molemmat”, Tuovinen sanoi uusille lähetystyöntekijöille.

Pyhä Henki lähettää seurakunnan kautta. Sen vuoksi lähetystyössä tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä.
”Tämä on juhla myös meille lähettäjille yksittäisinä kristittyinä, lähetysjärjestönä, nimikkoseurakuntana, Kansanlähetyksenä ja kirkkona. Saimme uusia rukouskohteita ja saamme antaa omastamme heidän tukemiseensa.”

Usko ei ole ideologia

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola rohkaisi puheessaan tutustumaan myös muiden kristillisten kirkkojen ja muiden maiden kristittyjen elämään ja oppimaan heiltä. Hän kehotti myös varustautumaan niin, että pystymme kantamaan sen vastuun, joka itse kullekin on uskottu.

”Mistä sinut onkaan kutsuttu, lähtemään tai lähettämään, tärkeää on, että vaalit yhteyttä Vapahtajan kanssa, sillä kristillinen usko ei ole ideologia vaan suhde. Sellainen suhde, jonka piirtää meidän eteemme kuulemamme evankeliumi; suhde, jossa Jeesus kantaa meidätkin, sinutkin, taivaan Isän sydämelle.”

Kuvat: Philippe Gueissaz

Tallenna

Tallenna

”Nyt meitä ei enää luulla lahkoksi, kun meillä on oma kirkko.” Näin totesi eräs seurakuntalainen 10. päivä huhtikuuta Kazanissa, Venäjällä,

Kazanin kirkko on valmistunut ja vihitty käyttöön. Kuva: Seppo Häkkinen

Kazanin kirkko vihittiin käyttöön

”Nyt meitä ei enää luulla lahkoksi, kun meillä on oma kirkko.” Näin totesi eräs seurakuntalainen 10. päivä huhtikuuta Kazanissa, Venäjällä, seurakunnan uuden kirkon vihkimisjuhlassa.

Kazanin kirkon vihki käyttöön Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi, jota avusti Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Suomesta juhlaan osallistui hänen lisäkseen bussilastillinen Inkerin kirkon ystäviä.

Kazanin kirkon vihki käyttöön Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi, jota avusti Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Juhlaan osallistui noin kolmesataa vierasta. Kuva: Jorma Laine

Kirkon alttaritauluna toimiva lasimaalaus on kazanilaisen taiteilija Damir Bagautdinovin käsialaa. Kuva: Jorma Laine

Lepopaikka

Piispa Häkkinen korosti puheessaan kirkon merkitystä seurakunnalle ja sen ympäristölle.
– Jo pelkällä olemassaolollaan kirkko julistaa taivasten valtakunnasta. Jeesus itse lupaa: ”Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Sanassa ja sakramenteissa elävä ylösnoussut Kristus on seurakunnan keskellä. Tässä lepopaikassa Jeesus Kristus palvelee, jotta jaksaisimme tehdä matkaa kohti taivasta.

Häkkinen totesi, että kirkko on lepopaikka myös siksi, että sieltä lähdetään maailmaan.
– Kirkkoa tarvitaan, että ihmisten ikävä Jumalan yhteyteen voisi täyttyä. Kirkko on tarpeen, jotta ihminen voisi kohdata pyhän ja rakastavan Taivaan Isän.

Kirkonkellot soivat toukokuussa

Kansanlähetyksen työntekijä Jorma Laine ollut tiiviisti mukana Kazanin kirkon rakennusprojektissa . Rakennusarkkitehtina hän vastaa Inkerin kirkon meneillään olevien rakennusprojektien valvonnasta ja uusien suunnittelusta. Laine on matkustanut Pietarista Kazaniin lähes kuukausittain yli kolmen vuoden ajan.
– Kirkkorakennuksen ensimmäinen työmaakokous pidettiin Kazanissa elokuussa 2012. Olemme paikallisten seurakuntalaisten kanssa yhdessä ratkoneet kirkon rakentamiseen liittyneitä yksityiskohtia, Jorma Laine sanoo.

Laine saapui Kazaniin juhlaa edeltävänä keskiviikkona ja kertoo, että monet vapaaehtoiset seurakuntalaiset olivat auttamassa urakoitsijaa viimeistelytöissä.
– Aivan viimeiseksi maalattiin pääovi ja kirkon ympärille rakennettiin aita. Kellotorniin asennettavia kelloja ei ehditty laittaa paikoilleen ennen sunnuntain juhlaa, mutta ne tulevat kaikumaan Kazanissa pian, jo toukokuun ensimmäisenä päivänä.

Vahva virstanpylväs

Kazan on Tatarstanin pääkaupunki, ja se kuuluu Venäjän suurimpien kaupunkien joukkoon. Inkerin kirkon seurakunta syntyi sinne vuonna 2002. Kirkon valmistuminen on Laineen mukaan vahva virstanpylväs Inkerin kirkon laajenemisessa ja kehittymisessä. Koska Kazan on alueellinen keskus ja siellä on ollut kautta historian luterilaisuutta, Inkerin kirkolla on hyvät mahdollisuudet kehittää ja kasvattaa toimintaansa siellä.
– Kazanin väestöstä on puolet venäläisiä ja puolet tataareja. Kirkon valmistuminen on osoittanut, että jopa muslimitaustaiset tataarit voivat löytää tiensä Inkerin kirkon seurakuntaan, kun asioissa edetään rauhassa ja työtä tehdään sovinnollisesti.

Monet järjestöt, seurakunnat ja yksityiset henkilöt myös Suomesta ovat tukeneet Kazanin kirkon rakentamista. Piispa Häkkinen kiittää facebook-sivullaan Suomen ja Inkerin kirkon välisen neuvottelukunnan puolesta kaikkia tavalla tai toisella kirkon rakentamiseen osallistuneita.
– Se on ollut rakkauden ja yhteyden osoitus sisarkirkollemme, hän toteaa.

Tallenna

Pietarin keskustassa sijaitsevan Pyhän Marian kirkon konserteista on tullut niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet sisään. Molemmat lehterit,

Pietarin keskustassa sijaitsevan Pyhän Marian kirkon konserteista on tullut niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet sisään. Kuva: Anne Lepikko

Pietarissa tungeksitaan kirkkoon

Pietarin keskustassa sijaitsevan Pyhän Marian kirkon konserteista on tullut niin suosittuja, että kaikki halukkaat eivät ole mahtuneet sisään. Molemmat lehterit, käytävät ja ikkunalaudat ovat olleet täynnä väkeä. Piispa Aarre Kuukauppi kertoo hieman hämmentyneenä, että ulkopuolelle jääneet ihmiset olivat hakanneet kirkon ovea ja pyytäneet vielä päästä sisään, mutta kirkkoon ei kerta kaikkiaan mahtunut.
”Muistan vielä Neuvostoajan, jolloin salaa kokoonnuttiin metsiin. Nyt kirkko on täynnä Pietarin ydinkeskustassa”, piispa hämmästelee.
Pyhän Marian kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1805 ja uudelleen perusteellisen korjauksen jälkeen vuonna 2002. Kuva: Anne Lepikko

Konsertit alkavat nuoren  kirkkoherran hengellisellä puheella, ja joka tilaisuuden jälkeen voi  jäädä vielä keskustelemaan pastorin kanssa mieltä vaivaavista kysymyksistä. Monet kirkossa kävijät käyttävät hyväkseen tämän  mahdollisuuden.
”Rippiä käytetään ahkerasti, ja rippikouluissa ja seurakuntakoulussa on ollut kiitettävästi osallistujia. Kun joulukuussa 2010 saimme urut kirkkoon, rukoilimme herätystä. Meillä Inkerin kirkossa puhutaankin nyt Pyhän Marian urkuherätyksestä. ”

Inkerin kirkolle Sanaan sitoutuneet, taitavat ja innostuneet paimenet ovat elinehto. Paimenet, jotka aistivat ja osaavat vastata niihin kysymyksiin, mitä ihmiset kysyvät.
”Etsijöitä on paljon, mutta osaisimmepa johdattaa mahdollisimman monet Jumalan tuntemiseen Jeesuksen Kristuksen kautta.”

Veijo Olli Kirjoittaja tuottaa ja toimittaa Kansanlähetyksen radio-ohjelmia Radio Deihin ja avaimia.net-sivustolle. Muutamien päivien varoitusajalla sain lähteä vankilatyötä tekevän tiimin

Veijo Olli kitaroineen Kuopion vankilan edessä. Kuva: Pirjo Jokiniemi

Siellä missä Jumala toimii, siellä on hyvä olla

Veijo Olli
Kirjoittaja tuottaa ja toimittaa Kansanlähetyksen radio-ohjelmia Radio Deihin ja avaimia.net-sivustolle.

Muutamien päivien varoitusajalla sain lähteä vankilatyötä tekevän tiimin mukaan säestäjäksi vankilatilaisuuteen. Samalla viikolla Kuopion hiippakunnan piispa, Jari Jolkkonen kirjoitti vankilatyöstä Savon Sanomissa otsikolla ”Vastuumme vangeista”. Hän korosti vankilapastorin viran tärkeyttä. Vankilapastori on oleellisessa roolissa kun vankilassa toteutettavaa hengellistä työtä organisoidaan ja tehdään.

Vapaaehtoisjoukon mukana kävin hyvin organisoituun työhön hetkeksi mukaan. Meille oli varattu kaksi tilaisuutta ja molempien osallistujamäärät olivat hyvin korkeat otettaessa huomioon vankien määrän koko vankilassa. Kitaralla lauluja säestellen olin oppipojan roolissa näkemässä ja kuulemassa miten työtä tehdään. Tilaisuuksissa oli voimakkaasti läsnä kutsu Jeesuksen yhteyteen, syntien anteeksi saamiseen, puhtaaseen sydämeen. Minulle ei jäänyt epäselväksi, miksi olimme tulleet tilaisuuksia pitämään. Eräs vanki kätteli iloisesti tiimin poistuessaan, minut myös – hän oli kokenut jotain joka vaikutti tämän.

Kun vankilan portit sulkeutuivat takana, olimme innoissamme kokemastamme, niin minä ensikertalainen, kuin tiimin muut jäsenet jotka olivat noiden lukittujen ovien kautta monet kerrat kulkeneet. Tunne tuntui nousevan siitä varmuudesta, ettei käynti ollut turha – olimme saaneet olla Jumalan valmistamissa tilanteissa. Autoon asetuttuamme, kierrellen ja kaarrellen kyselin ja hain mahdollisuutta päästä joskus toistenkin tiimin mukaan – on niin mahtavaa kun saa olla jossakin itseään suuremmassa mukana, siellä missä näkee Jumalan toimivan.