Avainsana-arkisto: Pyhä Henki

Tämä on seitsemäs saarna rovasti, teologian tohtori Esko Siljasen opetuslapseutta käsittelevästä raamatunopetussarjasta messiaanisessa etiopialaisten juutalaisten seurakunnassa Jerusalemissa syksyllä 2017. Tämän

Opetuslapsen voima

Tämä on seitsemäs saarna rovasti, teologian tohtori Esko Siljasen opetuslapseutta käsittelevästä raamatunopetussarjasta messiaanisessa etiopialaisten juutalaisten seurakunnassa Jerusalemissa syksyllä 2017.

Tämän opetuksen tarkoituksena on auttaa meitä tulemaan vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus antaa opetuslapsilleen tarpeeksi voimaa, jotta he voivat seurata häntä arkielämän keskellä. Tätä varten meidän on tarpeellista ymmärtää, mitä tarkoittaa Raamatun valossa Pyhällä Hengellä täyttyminen ja voima heikkoudessa.

Opetuslapsi ja Jeesuksen voima

Tunnettu suomalainen evankelista Urho Muroma sanoi jossakin puheessaan, että yksi kristinuskon tärkeimpiä kysymyksiä on voimakysymys. Mistä saamme voiman kristittynä elämiseen tässä maailmassa? Tiedämme kokemuksesta, kuinka arkielämä monine haasteineen ja tehtävineen vaatii voimaa. Rovasti Muroma sanoi, että on helppoa olla Jeesuksen opetuslapsi seurakunnan kokouksessa ja jopa huudahtaa siellä ”Halleluja”. Jeesuksen opetuslapsena oleminen arkielämän keskellä sen sijaan vaatii erityistä voimaa.

Kiitos Jumalalle, tämä voima on olemassa ja se on kätemme ulottuvilla. Usko Jeesukseen antaa vastauksen kysymykseen voimasta. Apostoli Paavali opettaa Ensimmäisen korinttilaiskirjeensä neljännessä luvussa: ”Sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana” (1. Kor. 4:20). Jeesus antaa tämän voiman opetuslapsilleen Pyhän Henkensä välityksellä: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka” (Ap.t. 1:8).

On hyvä muistaa, kuka ja millainen on Jumalan Pyhä Henki Raamatun mukaan. Pyhän Hengen voima on luomisen voimaa, kuten Raamattumme alkujakeet antavat ymmärtää. ”Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan Henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: Tulkoon valo! Ja valo tuli.” (1. Moos. 1:2–3)

Pyhän Hengen voima on myös uudestisynnyttävä voima, jota ihminen tarvitsee päästäkseen sisälle Jumalan valtakuntaan. Jeesus sanoi juutalaiselle oppineelle Nikodemokselle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” (Joh. 3:3)

Jumalan Hengen voima on myös ylösnousemuksen voima, joka herätti Jeesuksen kuolleista. Tästä Paavali muistuttaa Rooman seurakunnan kristittyjä kirjoittaessaan heille näin: ”Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.” (Room. 8:11) Eikö olekin mahtavaa tekstiä luettavaksi? Jumalalla on vastaus meidän voiman tarpeeseemme. Jeesuksen opetuslapsilla on käytettävissään voima, joka on koko maailmanhistorian mahtavin ja väkevin voima.

Pyhällä Hengellä täyttyminen

Jotta ihminen voisi päästä tämän voiman osallisuuteen, hänen tulee ensin olla Jeesuksen opetuslapsi. Jeesus ei ole ulkoistanut voimaansa, vaan se kulkee yhdessä hänen kanssaan. Kun ihminen ottaa Jeesuksen vastaan elämäänsä, hän samalla saa Pyhän Hengen. Tätä tapahtumaa kutsutaan Pyhän Hengen kasteeksi.

Tämä voi tapahtua joko siten, että henkilö, joka ei vielä ole Jeesuksen opetuslapsi, tulee uskoon ja kastetaan Jeesuksen omaksi. Toinen mahdollisuus on se, että henkilö on kristityn perheen lapsi, joka on kastettu lapsena ja sitten uskoo Jeesukseen omana Vapahtajanaan. Pääasia on se, että ihminen on ennemmin tai myöhemmin vastaanottanut Jeesuksen elämäänsä. Tällöin hän myös on saanut Jumalan Pyhän Hengen.

Apostoli Paavali kuvaa tätä tapahtumaa seuraavin sanoin: ”Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne.” (Ef. 1:13) Kun opetuslapsi näin on saanut Pyhän Hengen, se ei automaattisesti kuitenkaan merkitse, että Pyhä Henki saa hallita hänen koko elämäänsä. Siksi on tärkeää, että Jeesuksen opetuslapsi täyttyy jatkuvasti Pyhällä Hengellä.

Raamatun mukaan on selvästi Jumalan tahto, että Jeesuksen opetuslapset ovat täyttyneet Pyhällä Hengellä. Tämä käy esille Paavalin Efesolaiskirjeen viidennestä luvusta, jossa kristittyjä varoitetaan väärästä alkoholin käytöstä: ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne.” (Ef. 5:18)

Tämä jae on vuoden 1992 suomalaisessa raamatunkäännöksessä käännetty oikein alkuperäisen kreikan kielen perusteella. Kreikan kielessä tässä kohtaa on nimittäin passiivimuoto, plerousthe en pneumati, joka täytyy suomeksi kääntää ”antakaa Hengen täyttää itsenne”. Jumala tahtoo täyttää opetuslapsen Pyhällä Hengellään, jos vain opetuslapsi suostuu siihen.

Pyhällä Hengellä täytettynä oleminen merkitsee sitä, että opetuslapsi tahtoo antaa itsensä Jeesuksen hallittavaksi ja johdettavaksi. Raamatun mukaan on selvää, että Pyhä Henki tahtoo johtaa meitä elämässä: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.” (Room. 8:14) Johtaminen tässä yhteydessä tarkoittaa sekä johdattamista että johdettuna olemista. Jeesuksen opetuslapsen tulee olla Pyhän Hengen johdettavana. Samalla tämä on myös ilosanoma: saan luottaa elämässäni Jumalan hyvään johdatukseen niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Tärkeä käytännön kysymys on se, kuinka Jeesuksen opetuslapsi voi täyttyä Pyhällä Hengellä. Mitä hänen tulee tehdä? Jumalan sana antaa tähän yksinkertaisen mutta toimivan neuvon: Pyydä sitä rukouksessa uskoen, että Jumala vastaa sinulle mielellään. Jeesus itse lupaa: ”Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Luuk. 11:13) Pyhällä Hengellä täyttyminen otetaan vastaan uskon kautta Jumalan sanan lupauksen perusteella. Siinä ei välttämättä tarvita suuria tunteita, sillä Jeesuksen opetuslapsi saa luottaa Mestarinsa lupauksiin. Se, mitä Jeesus lupaa Sanassaan, toimii myös käytännössä.

Voima heikkoudessa

Yksi voimakysymyksen käytännössä vaikeasti ymmärrettävä kohta on omien tunteidemme ja Jumalan sanan ajoittainen ristiriita. Jos en tunne Jumalan voimaa, kuinka voin luottaa siihen, että Jumala todella on läsnä ja toimii elämässäni ja kauttani? Itse asiassa tämä sama näennäinen jännite on läsnä opetuslapsen koko uskonelämässä.

Tämän ristiriidan ratkaisun avain on Jumalan sanan lupausten uskominen omalle kohdalle. Jumala tietää opetuslapsen inhimillisen heikkouden ja lupaa antaa meille tarvittavan voiman. Esimerkiksi Vanha testamentti sisältää useita lupauksia siitä voimasta, jonka Jumala antaa niille, jotka luottavat häneen.

Yksi kauneimmista voimaa koskevista lupauksista löytyy Jesajan kirjan luvun 40 lopusta: ”Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa. Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.” (Jes. 40:28–31)

Raamattu rohkaisee meitä hyvin kirkkaasti sen suhteen, että Jumalan voima ei ole riippuvainen meidän tunteistamme, olipa niitä tai ei. Jumalan meille antama Pyhän Hengen voima on voimaa heikkoudessa. Apostoli Paavali joutui opettelemaan tätä, kun hän kävi rukoustaistelua Jumalan edessä kehossaan olleen pistimen tähden. Jumala vastasi hänen rukouksiinsa seuraavasti: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2. Kor. 12:9)

Jumalan voima opetuslapsen elämässä on voimaa inhimillisessä heikkoudessa, jotta kaikki kunnia tuon voiman ilmenemisestä annettaisiin yksin Jumalalle. ”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme.” (2. Kor. 4:7) Jeesuksen opetuslapsi voi joskus tuntea itsensä heikoksi, mutta siitä huolimatta hän voi olla vapaa, sillä Jumalan voima toimii hänen elämässään ja hänen kauttaan hänen tunteistaan riippumatta. ”Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus.” (2. Kor. 3:17) Usko tämä todeksi Jumalan sanan perusteella, ja silloin voit kokea ihanaa vapautta Jumalan voimassa silloinkin, kun inhimillisten tunteitten tasolla koet olevasi heikoilla.

Lopuksi vielä muutama sana usein esitetystä käytännöllisestä kysymyksestä: Mikä on Pyhällä Hengellä täyttymisen merkki? Joidenkin kristittyjen mukaan sen merkkinä on aina tai useimmiten kielillä puhuminen. Tämä ei kuitenkaan ole Raamatun opetuksen mukainen totuus. Vierailla kielillä puhuminen Jumalan kunniaksi voi joskus olla Pyhällä Hengellä täyttymisen merkki, mutta ei suinkaan aina. Paljon selvempi merkki Raamatun mukaan on se, että opetuslapsi rakastaa Jeesusta ja kantaa jokapäiväisessä elämässään Hengen hedelmää. Pyhä Henki kulkee aina yhdessä Jeesuksen kanssa. Samoin haluaa tehdä myös Jeesuksen opetuslapsi.

Esko Siljanen
kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä

Lahjoita tähän työhön:


Mekane Yesus -kirkolla on Jimman kaupungin alueella kolme kirkkoa ja seitsemän julistuspistettä. Pääsen vierailemaan yhdessä muslimialueelle perustetussa julistuspisteessä. Se on

Jimmassa kirkko laajenee muslimialueelle.

Kahvia ja kasvua Etiopiassa

Mekane Yesus -kirkolla on Jimman kaupungin alueella kolme kirkkoa ja seitsemän julistuspistettä. Pääsen vierailemaan yhdessä muslimialueelle perustetussa julistuspisteessä. Se on epätasaiselle tontille rakennettu katos, jonka takaseinää tukee pieni savella tilkitty talo. Taloon mahtuu pikkuruinen seurakunnan toimisto ja katoksen alla kokoontuu seurakunta. Tässä vaiheessa työntekijänä on pelkästään yksi evankelista ja väkeä jumalanpalveluksissa viitisenkymmentä. ”Kun tässä vielä vähän väki lisääntyy, niin aletaan miettiä järjestäytymistä varsinaiseksi seurakunnaksi ja pastorin hankkimista”, paikalliset kertovat.

Lähetystyö Etiopiassa

Tällaisilla tuoleilla istuu jumalanpalvelusväki Jimman muslimialueen keskellä.

Oppaanani toimiva Jimman piispa Hailu kertoo, että tämäkin kristittyjen yhteisö on joutunut käymään läpi vaikean vaiheen suhteessaan ympäristöönsä. ”Kun lähdemme uudelle alueelle, aluksi naapurit huutavat ja heittävät kiviä: ’Menkää pois, emme halua tänne kristittyjä!’ Se on syntyvän seurakunnan ensimmäisille kristityille pelottavaa ja raskasta. He tarvitsevat kristityistä itselleen kokonaan uuden perheen”, piispa Hailu sanoo.

Alusta asti uusi toimintapiste panostaa koko perheen tavoittamiseen. Lapset mukaan kirkkoon – ja heitä täällä riittää. Pihalla jököttää sinisellä muovilla vuorattu rakennelma, joka palvelee pyhäkoulutilana (ks. yläkuva). En uskalla edes ajatella, miten kuumaksi kirkas auringonpaiste sen lämmittää. Ehkä siihen minäkin tottuisin, jos viettäisin täällä kauemmin kuin kaksi päivää.

Piispa Hailu kertoo, että tämän kristittyjen ryhmän siemen olivat pari hänen oman seurakuntansa – Jimman tuomiokirkkoseurakunnan – perhettä, jotka muuttivat tälle alueelle ja joiden kirkkomatka sitä kautta muodostui liian pitkäksi. ”He uskoivat, että täälläkin Pyhä Henki voi toimia ja synnyttää uskoa. Ja niin Hän tekeekin.”

Seurakunnan kasvu lähetystyössä

Seurakunnan kasvun tarinaa kuuntelemassa.

Kiertue Jimman erilaisissa kasvun vaiheissa olevissa seurakunnissa on lopuillaan ja jäähyväisillallinen edessä. Juttu luistaa pöydän ympärillä suomeksi, amharaksi ja englanniksi. Itse olen oppinut amharaksi vain ne sanat, jotka osasin jo ennestään turkiksi: hesap (lasku), saat (aika) ja cay (tee).

Kun lautaset ovat tyhjät, piispa Hailu haluaa ojentaa minulle lähtölahjan. Kädenpuristuksen yli hymyilemme kohti kameraa kuin parhaatkin valtionpäämiehet.

Kansanlähetys - FLM

Jäähyväislahja on kääritty kiiltävään hopeapaperiin.

Tapoihin kuuluu avata lahja heti. Kääreestä paljastuu kankainen seinävaate, jonka kuva viittaa siihen, että Jimman kaupunki on muinaisen Kaffan maakunnan – kahvin alkuperäisen kodin – keskus. Tai saattaa viitata siihenkin, että tämän seurueen nähden olen maistanut kahvia ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneenviiteen vuoteen.

Jimman seurakunta

Jimman seutu on kahvinystävän unelma.

Tämän seudun raakojen kahvipapujen kuljettaminen maan sisällä tai varsinkin maasta ulos on rikos. Maakunta suojelee elinkeinoaan. Onneksi minä olen Etiopian matkan päättyessäkin uskollinen teen juoja enkä joudu edes kiusaukseen ottaa kahvipapuja mukaan. Sen sijaan vien mukana kotiin entistä vahvemman ymmärryksen siitä, että evankeliumi ei ole vanhentunut tuote. Yhä se on Jumalan voima, joka vaikuttaa, pelastaa ihmisiä ja muuttaa maailmaa.

Seuraa aluekoordinaattori Anne Tuovisen matkaa:
Etiopiassa juhlitaan lähetystyön isoa kuvaa
Lähetystyötä Etiopiaan ja Etiopiasta.
Kirkkoreissulla Etiopiassa.
Elämänmakuinen lähettikokous
Pippuripuun alla Etiopiassa

Voitko olla suuressa tehtävässä mukana lahjoittamalla Etiopiassa tehtävälle lähetystyölle?

Lahjoita tähän työhön:


Apostoli Paavali kirjoittaa ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 12:nnen luvun alussa: ”Veljet, haluan teidän olevan selvillä Pyhän Hengen lahjoista… Armolahjoja on monenlaisia, mutta

Kaikkia armolahjoja tarvitaan seurakunnan rakentumiseksi. Kuva: Anssi Savosen arkisto

Armolahjoista armon tasolta

Apostoli Paavali kirjoittaa ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 12:nnen luvun alussa: ”Veljet, haluan teidän olevan selvillä Pyhän Hengen lahjoista… Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.  Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.”

Oletko kuullut saarnattavan armolahjoista? Voi sanoa, että luterilaisuudessa on kirkas oppi pelastuksesta, mutta oppia seurakunnasta ja sen elämästä lienee niukasti jaossa. Yhteinen pappeus tunnetaan käsitteenä, mutta vähän käytössä. Väheksymmekö Pyhän Hengen osuutta? Kirkossa on kiusauksena korvata armolahjat viroilla ja oppineisuudella. Alkuseurakunnassa sen sijaan armolahja määritti viran.

Yhteiseksi hyväksi

Armolahjat tai henkilahjat ovat seurakunnan omaisuutta ja työkaluja. Ne ovat kuin soittokunnan omistamat soittimet, jotka ovat vain käytössä soittajilla yhteissoiton synnyttämiseksi. Virressä laulamme: ”Lahjat ovat monet, Henki on yksi, Hän on Henki Herran…” Näin on aina ollut. Armolahjan laatu osoittaa, miten sen omistajan tulee palvella seurakunnassa. Hengen hedelmän laatu, josta puhutaan Galatalaiskirjeen 5. luvussa, taasen kertoo millaiseksi Jeesus tahtoisi uskovan muuttuvan. Ilman Hengen hedelmää – rakkautta – henkilahjat ovat vain helyjä. Ilman rakkautta olen vain ”helisevä vaski” (1. Kor. 13:1).

Paavali toivoo, ettei ”teiltä mitään puutu missään armolahjassa…”(1. Kor. 1:7). Kirjeensä luvuissa 12 – 14 Paavali käsittelee pääasiassa yhdeksää armolahjaa ja selittää niiden ilmenemistä ja käyttöä. Kuitenkin Raamatun pohjalta voidaan löytää eri laskutapojen mukaisesti noin kolmekymmentä erilaista lahjaa. Ne voidaan ryhmitellä ensiksi johtamis- eli varustamislahjoihin, esimerkkinä paimenen lahja. Toisena ryhmänä ovat puhelahjat kuten profetoimisen lahja. Kolmantena ryhmänä ovat palvelulahjat kuten esirukouksen lahja. Omana ryhmänään voidaan erottaa niin sanotut ihmelahjat kuten kielilläpuhuminen ja riivaajien ulosajamisen lahja.

Kaikki lahjat ovat yhtä tärkeitä

Kuuluvatko henkilahjat ajallemme? Joskus törmää epäilyyn, etteivät lahjat kuulu enää meidän ajallemme. Toinen epäuskon oikotie on, että henkilahjat selitetään luonnonlahjoiksi. Tällainen on `viinin muuttamista vedeksi.` Pyhä Henki murehtuu tällaisesta. Henki murehtuu myös, jos lahjasta tehdään palvonnan kohde tai jos lahjoista tehdään kunniamerkkejä, muka suuremman pyhityksen merkkejä. Mitään lahjaa ei tulisi myöskään korottaa toisten kustannuksella.

Vielä suurempi harha on, jos itse Pyhästä Hengestä tehdään erillinen Jumala. Lahjat on tarkoitettu seurakunnan käyttöön eikä mihinkään salaseuroihin, kharismapiireihin. Seurakunta on se oikea kharismapiiri. Seurakunta ei voi koostua erillisistä armolahjaklubeista, tunneryöppykerhoista tai lopunajan piireistä. Hurmahenget vaativat näyttöä, eritoten ihmelahjojen esille tuontia.

Lahjoista saatetaan tehdä kynnyskysymyksiä. ”Avaa sinä oma lahjasi, niin minäkin vilautan omaani!” Pyhä Henki jakaa itse kullekin kuten Hän tahtoo. On toki oikein anoa, mutta Jumala on antaja. On yhteisöjä, joissa vaaditaan kielilläpuhumisen lahjaa, vaikka Paavali sanoo, etteivät kaikki puhu kielillä (1. Kor. 12:30). Vaikka Luther oli myönteinen armolahjoihin nähden, hän joutui taistelemaan epäterveitä ilmiöitä vastaan. Raamatun ja Jumalan pakottaminen ei ole raitista uskoa. Silti Luther sanoi, että jokaisella uskovalla tulisi olla kyky tehdä voimallisia tekoja. Esimerkkinä hänen voimateoistaan on tapaus, jossa hänen työtoverinsa Philip Melanchton oli kuolemansairas. Silloin Luther käski häntä Jeesuksen nimessä tervehtymään. Ja Jumala myös paransi tämän. Voi kysyä, oliko Lutherilla parantamisen armolahja.

Jokaisella on jokin armolahja

Miten päästä osalliseksi lahjoista? Pelastava usko on tietenkin paras armolahja. Se on taivaspassi. Armo on kaikille pelastuneille yhtäläinen, mutta armoitus eli miten palvelen, vaihtelee lahjojen myötä. Suurin tarve on toki vyöttäytyä lahjojaan käyttäessään rakkauteen. Jeesus odottaa, että hänen omansa rukoilevat, todistavat ja palvelevat. Lahjan anomiseksi tulee tiedostaa sekä seurakunnan että oma tarve. Samalla on oltava selvillä, että `aateluus velvoittaa` eli oltava valmis asettumaan palvelukseen. Perustotuus on, että jokaisella uudestisyntyneellä on jokin tai joitakin armolahjoja. Lahjan omaavan tulee päästä tietoiseksi siitä. Siellä missä rakastetaan Jeesuksen antamalla rakkaudella armolahjat usein pullahtavat pintaan.

Jos siis ikävöit päästä osalliseksi lahjoista, rukoile yksin, pyydä puolestasi esirukousta, mene armolahjojen vaikutuspiiriin. Näissä yhteyksissä usein siunataan kätten päälle panemisen kautta. Armolahjat saadaan uskossa ja uskon kautta, otetaan vastaan uskossa ja uskon kautta. Kukaan ei voi ottaa, ellei ylhäältä anneta. Kätilönä tarvitaan hengellisiä vanhempia, isää tai äitiä. Lahjat puhkeavat esiin siellä, missä rakastetaan. Lahjojen viljelyn periaatteena on: ” Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.” (1.Piet. 4:10).

Hannu Uusmies
kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen julistustyöntekijänä

Opetuksen voi kuunnella Avaimia.net-sivuilta tästä.